– Varsinkin viime keväänä tilanne oli vaikea, kun oli enemmän rajoituksia voimassa. Laskettelukeskuksen kausi katkesi kuin kanan lento, mutta toisaalta mökkimatkailu kesällä oli sitten vilkasta. Hotelli- ja ravintola kärsi ilman muuta, kuten myös taksit, parturit ja muut pienyrittäjät. Mihinkään alhoon tässä ei kuitenkaan olla vaipumassa, vaan katse on reilusti eteenpäin. Rakennetaan kaasulaitosta ja uutta liikuntahallia, Peltola kertoo.
Puolanka on suosittu kesämökkikunta. Epidemian hetkellinen hellittäminen viime kesänä näkyi lisääntyneenä väkimääränä, mikä puolestaan sopii mainiosti vähittäistavarakaupalle. Kuluneet pyhät ovat aloitelleet jo lomakautta ja monet kesäasukkaat ovat vetäytyneet Puolangalle etätöihin. Tilastointiin käytettävän Telian puhelinlaskennan perusteella kunnassa oleskeli pääsiäisen aikoihin noin 6,5 tuhatta ihmistä.
– On tämä ollut aikaisempaa vilkkaampi pitäjä kuluneen vuoden aikana. Asukkaita täällä on normaalisti kaksi ja puoli tuhatta, mutta väkimäärä on ollut pitkin vuotta neljän ja kuuden tuhannen välillä, Peltola arvioi.
Yksi kuuden joukossa
Peltola on sikäli harvinainen lajissaan, että hänen lisäkseen koko valtakunnassa toimii vain viisi pormestaria; Helsingissä, Kärkölässä, Pirkkalassa, Tampereella ja Tuusulassa. Kuluvan vuoden aikana myös Turku ja Lahti siirtyvät pormestarimalliin. Mallissa on Peltolan mukaan puolensa ja puolensa.
– Siihen vaikuttaa monta seikkaa, eikä se ole välttämättä yksiselitteisen hyvä tai huono malli. Mikäänhän ei ole täydellistä, mutta tulimme yhdessä siihen tulokseen, että se on paras mahdollinen ratkaisu siihen hetkeen. Näin vaalien lähestyessä se on varmasti jonkun mielestä maailman huonoin malli, mutta se taitaa johtua enempi vaalishowsta. Kuuluu asiaan, Peltola arvelee.
Pormestari ei ole kunnanjohtajan tavoin virassa, vaan toimii luottamushenkilönä. Se mahdollistaa tietyiltä osin joustavamman toimintatavan, mutta toisaalta pormestarin palli tutisee herkästi.
– Kunnanjohtajan erottaminen on paljon monimutkaisempaa kuin pormestarin. Pormestarihan vaihtuu heti samassa kokouksessa jos valtuusto niin päättää, eikä sille makseta erorahoja tai neuvotella irtisanomisajan palkasta. Pormestari kun on kunnanhallituksen puheenjohtaja ja luottamushenkilö, ei hän todennäköisesti tee minkäänlaisia yllätysvetoja hallitukselle. Hallituksen kokouksissa etukäteen käytävä keskustelu tuo asioiden valmisteluun enemmän tietoisuutta, Peltola selvittää.
Kotiloma on maanviljelijälle haasteellinen
Varsinaiselta ammatiltaan Peltola on maatalousyrittäjä. Tilalla asuu satakunta lypsävää, joten vapaa-aika on kortilla. Eläimet eivät kokousaikatauluista perusta.
– Minulla on ulkopuolinen työntekijä, kesäisin kaksi tai kolmekin. Myös puoliso työskentelee yrityksessä ja viikonloppuisinhan sitä ehtii tehdä täyspäiväisesti. Arkipäivinä ehtii ennen työajan alkamista käydä navetassa, Peltola kertoo.
Pienessä kunnassa pormestarin on omien töidensä ohella hoidettava käytännössä kaikki samat työt, mitä kunnanjohtaja hoitaa muissa kunnissa. Puolangalla on sen lisäksi käynnissä henkilöstömuutoksia kunnallishallinnossa, mikä ennestään kuormittaa pormestarin työtaakkaa.
– Aikaahan se vie. Vapaa-aikaa on jäänyt luvattoman huonosti. Pormestarillehan kertyy lomaa samalla tavalla kuin työntekijälle, mutta ne täytyisi ehtiä pitämään. On siinä sekin, että maatalousyrittäjän pitää lähteä kotoa pois jos aikoo päästä töistä irti, ja korona on rajoittanut kaikkea matkustelua, Peltola sanoo.
Silloin kun vapaa-aikaa järjestyy, lähtee pormestari mielellään kävelylle tai lukee kirjoja.
– Kesällä voi mennä polkupyörälläkin ja syksyllä kulkea metsällä, olipahan pyssy matkassa eli ei.
Pessimisti ei pety
Peltola ei tohdi laskea itseään alkuperäiseksi puolankalaiseksi, sillä hän on ehtinyt asua paikkakunnalla ”vasta 50 vuotta”. Ylitorniolta vanhempiensa mukana parivuotiaana Puolangalle muuttanut Peltola on kuitenkin ehtinyt tehdä havaintoja paikallisesta kansanluonteesta. Usein mainittu puolankalainen pessimismi on Peltolan mukaan piirre, joka yhdistää useimpia suomalaisia.
– Kaikkien suomalaisten perusluonteenlaatu on hieman pessimistinen. Pessimistihän ei koskaan pety, mutta saattaa joskus harvoin iloisesti yllättyä. Pessimismin ei tarvitse olla synkistelyä, että "voi kun kuolisi äkkiä pois", vaan huumorin pilke on oltava aina mukana. Kyse on enemmänkin arkirealismista; jos kuuta tavoitellaan taivaalta, niin varmasti menee pieleen, mutta jos jaksetaan pärjäillä, saattaa joskus päivä paistaa risukasaankin, Peltola pohtii.
Pormestarin mukaan puolankalaisten laajasti brändäämä pessimistinen ajattelutapa ei ole ollut läsnä kunnallisessa päätöksenteossa.
– Sen aikaa mitä minä olen mukana ollut, on uskallettu tehdä sellaisiakin ratkaisuja joista on tullut vahvasti haukut monesta suunnasta, mutta jotka ovat toimineet pitkällä aikavälilllä hyvin. Puolankalaisilla päättäjillä on ollut rohkeutta tehdä ratkaisuja kuntalaisten eteen. Vaikka kuinka esiinnyttäisiin pessimisteinä, ei jäädä voivottelemaan, Peltola tuumii.
Puolankalainen versio kainuulaisuudesta ei Peltolan mielestä poikkea ratkaisevan paljon Kainuun muista kunnista, vaikka lännen vaikutus jonkin verran voi näkyäkin. Oulun kupeessa asuu kolmisen tuhatta puolankalaista, jotka palaavat kesäisin mökkeilemään ja kunnan läntinen raja nojaa Pohjois-Pohjanmaahan.
– Vaaraisena kuntana Puolanka on kuitenkin selkeästi Kainuuta, ei Pohjanmaan laakeaa suota. Kainuulainen on kohtuullinen itsenäinen ja itsepäinen. Voi olla, että vierasta ensin katsastellaan, eikä ensimmäiset vastaukset tule täysin suoraan. Esimerkiksi pohjalainen saattaa poksauttaa heti paljon suoremmin kuin kainuulainen. Toisaalta siihen liittyy sellainen puoli, että kun kainuulaisen oppii tuntemaan, on se luotettava. Täällä ei tarvitse paljon epäillä etteikö sana pitäisi, jos jostain on sovittu, Peltola linjaa.
Avoin keskustelu on parasta yhteistyötä
Maakunnallisen yhteistyön suhteen Puolanka poikkeaa muista Kainuun kunnista siten, että se ei ole mukana sote-kuntayhtymässä. Normaalit yhteistyökuviot liittyvät pelastuslaitoksen toimintaan ja jätehuoltoon sekä jossain määrin henkilöstön jakamiseen, esimerkiksi opettajien tuuramiseen. Peltolan mukaan kuntien välillä vallitsee hyvä keskusteluyhteys, joka on syytä säilyttää.
– Toimintoja ei välttämättä kannata siirrellä naapureille tehtäväksi mutta yhdessä voi joitakin asioita olla järkevää tehdä. Tärkeintä on hyvä yhteydenpito, että ymmärretään toistemme asioita. Se on aivan kohtuullisen hyvällä tasolla niin luottamushenkilöiden kuin virkamiestenkin kesken. Keskustelua on paljon ja asioita pohditaan yhdessä etukäteen. Lehdissä joskus revitellään, että kun ei tehdä yhteistyötä, mutta aika monta palaveria on pidetty ja asioita linjattu. Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologisissa ratkaisuissa on kuntien kanssa yhdessä suunniteltu ja sovittu mihin suuntaan edetään.
Petri Möttönen
