Nuorkauppakamari on nuorten aikuisten kansainvälinen kouluttautumisjärjestö. Toiminnan aloittanut Junior Chamber International perustettiin Yhdysvalloissa syksyllä 1905. Sittemmin toiminta on levinnyt 124 eri maahan. Suomalaisen nuorkauppakamaritoiminnan kansallisena kattojärjestönä toimiva Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Paikallisyhdistyksiä on eri puolilla maata yhteensä 71, joissa jäseniä noin 2200. Kun mukaan lasketaan kunnia- ja ainaisjäsenet, on väkimäärä 4500.
Järjestö ei nimestään huolimatta liity kauppakamarilain perusteella toimivaan kauppakamarijärjestelmään. Tarkoitus on vaikuttaa yhteiskuntaan kehittämällä jäsenten johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä.
– Jäsenet pyrkivät kehittämään itsestään huomisen johtajia samalla kun vaikuttavat positiivisesti yhteiskuntaan oman alueensa ympäristössä. Siinä on koko homman idea hyvin tiivistetyssä muodossa. Pitää olla täysi-ikäinen alle 40-vuotias, innokas, valmis osallistumaan ja halukas vaikuttamaan yhteiskuntaan. Ne ovat tärkeimmät vaatimukset. Vaikka koulutammekin huomisen johtajia, ei tarvitse ajatella olevansa valmiiksi johtaja-ainesta työelämässä. Jokainen voi olla oman itsensä johtaja. Jäsenistössä on kaikenlaisia ihmisiä perusduunarista ja yrittäjästä johtoportaaseen, Seppänen tiivistää.
Nuorkauppakamarin käytännön toiminta on koulutusten ja tilaisuuksien järjestämistä sekä erilaisten projektien toteuttamista yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Näihin osallistumalla jäsenistö saa tietoa, taitoa ja kokemusta erilaisista asioista. Pääsee kokeilemaan turvallisessa ympäristössä tarvitsematta pelätä työpaikan menettämistä. Epäonnistuminen on sallittua, eihän kaikkea uutta voi osatakaan heti aloittaessaan, Seppänen sanoo.
Tapahtumia on monessa eri kokoluokassa. Osa on jäsenille suunnattuja pienimuotoisia perhetapahtumia ja osa voi olla vaikkapa vuoden mittaisen projektin kulminoituminen teemaviikkoon.
– Esimerkiksi tänä vuonna oli Kestävä Kainuu -teemaviikko, jolla edistettiin kestävän kehityksen tunnettavuutta Kainuun alueella. Viikko sisälsi useita tapahtumia ja koulutuksia. Yhteistyökumppaneina toimineille kouluille valmistettiin muutaman kymmenen sivua sisältänyt oppimateriaalipaketti aiheeseen liittyen. Projektitiimillä on mahdollisuus osallistua projektin toteuttamiseksi tarvittaviin koulutuksiin, kuten markkinointia, tiedottamista, verkostoitumista, taloudesta tai vaikka oppimateriaalin taittamista. Omaa osaamistaan voi parantaa monella eri osa-alueella, Seppänen kertoo.
Ryhmähenki veti mukaan
Suomen Nuorkauppakamarit ry työllistää vain yhden palkatun ihmisen. Kaikki yhdistysten virat ja toimet hoidetaan muuten jäsenten voimin. Johtajuuteen kouluttaudutaan nuorkauppakamarissa ottamalla vastuita erilaisissa tehtävissä. Nuorkauppakamarin ideana on “One year to lead”, eli luottamustehtävät esimerkiksi kamarin hallituksessa tai projekteissa kestävät vain vuoden. Samaan tehtävään ei pääse kahdesti, joten pitkäaikaisia puheenjohtajia ei ole. Näin ollen 39-vuotias Seppänen saa päättää jäsenyytensä komeasti puheenjohtajuuteen.
Nuorkauppakamaritoimintaan Seppänen ajautui mukaan keväällä 2019. Tuolloin projektipäällikkönä toimiessaan hän ajatteli jäsenyyden olevan oivallinen tapa verkostoitua ja saada siten lisäpontta omalle hankkeelle Kainuun Opistolla. Verkostoituminen onnistui ja hanke hyötyi, mutta Seppänen sai todeta saaneensa enemmän mitä tuli tilatuksi.
– Loppujen lopuksi porukan lämmin henki veti mukaansa niin paljon, että huomasin tarjolla olevan paljon muutakin kuin verkostoitumista. Kantava voima tässä on ihmiset, kuten usein muussakin harrastus- ja järjestötoiminnassa. Kun siihen lisätään kaikki oppi ja kokemus mitä sieltä saa, on siinä aika huikea paketti, Seppänen toteaa.
Johtamisen mallia
Yksi haaste tulevalle puheenjohtajakaudelle on toiminnan näkyvyyden lisääminen. Monelle kainuulaiselle Nuorkauppakamari ei ole edes käsitteenä tuttu.
– Emme ole edelleenkään riittävän tunnettuja Kainuussa. Tunnettavuuden kasvaessa lisääntyvät luonnollisesti myös yhteistyökumppanit ja koejäsenyydet. Kajaanin nuorkauppakamari on varmasti ensi vuonna näkyvillä koko maakunnassa jollain tavalla. Kestävä Kainuu -teemaviikko järjestetään toista kertaa ja sitä tullaan tuomaan enemmän esille. Tavoitteena on saada lisää medianäkyvyyttä ja sitä kautta lisää kuulijakuntaa luennoille ja tapahtumiin. Myös uusia isompia kokonaisuuksia on suunnitteilla, mutta niistä kerrotaan lisää kunhan suunnitelmat etenevät. Jäsenhankintaa pyritään tehostamaan esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kautta. Voisimme vaikka tarjota kumppaneille koejäsenyyspaketteja, joilla voidaan sitouttaa Kainuuseen muuttavia työntekijöitä alueeseen tarjoamalla valmiita yhteistyöverkostoja ja kaveripiirejä. Myös työnantaja hyötyy, kun työntekijän tietotaito kasvaa toiminnan myötä, Seppänen arvelee.
Seppäsen mielestä suomalainen sisu kulminoituu juuri kainuulaisuuteen. Usein esille nouseva kainuulainen vaatimattomuus käy hänen mielestään hyvin käsi kädessä johtajataitojen kanssa. Kainuulaisuutta olisikin hyvä viedä maailmalle johtamistyylinä.
– Kainuulaiset ovat vaatimattomia, mutta sitkeitä. Ei anneta periksi. Ei välttämättä kaunistella asioita, vaan tehdään työtä tavoitteiden saavuttamiseksi samalla läheisistä huolta pitäen viimeiseen asti. Johtajan ei tulisi olla autoritäärinen komentaja, vaan hänen pitäisi tukea, kuunnella, ohjata tarvittaessa ja auttaa päätöksenteossa. Vaikka johtaja viime kädessä vastaakin päätöksistä, on hän myös se henkilö, joka innostaa ja luo ryhmähenkeä. Vaatimattomuus näkyy siinä, ettei johtaja asetu henkilönä muiden yläpuolelle. Näin kaikki voivat saada itsestään irti parhaan mahdollisen suorituksen ajamatta kuitenkaan itseään loppuun. Olen ylpeä siitä, että olen syntynyt ja koko ikäni asunut Kainuussa. Uskon, että täällä tulen myös pysymään jatkossa. Juuri siksi haluankin kehittää aluetta niin nuorkauppakamaritoiminnan kuin päivätyönkin kautta.
Petri Möttönen
