keskiviikko 28. lokakuuta 2020

Oiva Jansson - Kaksoiskuntalainen kehittämispäällikkönä

Vuokatissa asuva Ristijärven kunnan kehittämispäällikkö Oiva Jansson toteaa olevansa vähintäänkin yhtä paljon ristijärveläinen kuin sotkamolainen. Hän on toiminut toimessaan vuodesta 2009 lähtien. Aikaisempi työura oli kotikunnassa taloushallinnon parissa. Reilun vuosikymmenen aikana on kuntaorganisaatio nähnyt monenlaisia muutoksia myös Ristijärvellä. Janssonin työssä tämä on näkynyt toimenkuvan monipuolistumisena.

– Virallinen titteli on kehittämispäällikkö ja töitä on elinkeinopuolella, teknisessä toimessa sekä taloushallinnossa. Hoidan myös kunnan vuokra-asuntoasioita. Olen aika huono sanomaan mihinkään asiaan ei. Jos minulle tarjotaan jotain, yritän tarjota apua siinä mitä pystyn. Nykyisen työni olen kokenut erittäin mielekkäänä, on ehtinyt tulla tutuksi niin ihmisten kuin menettelytapojenkin kanssa. Tässä saa tavata erilaisia ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan. Vuorovaikutus on ollut mieluisaa, Jansson kertoo.

Kaiken kaikkiaan kehityssuunta kunnallishallinnossa on supistumaan päin. Kymmenen vuotta sitten organisaatio oli paljon laajempi. Talouspaineiden takia on pyrittävä selviytymään olemassa olevien resurrsien kanssa.

– Porukkaa on jäänyt paljon vuosien varrella eläkkeelle ja suunta on hyvin pitkälti sama kuin muissakin kunnissa, eli uusia henkilöitä rekrytoidaan vain harvakseltaan. Osa asioista on ulkoistettu. Esimerkiksi keittiötoiminta on siirtynyt uuden palvelukeskuksen myötä Attendolle ja muutenkin tällaista suuntausta on ollut nähtävissä vuosien mittaan, Jansson toteaa.


Korona vauhditti digiloikkaa

Toista aaltoa parhaillaan kulkeva koronaepidemia laittoi keväällä kaikissa kunnissa käytännöt mullin mallin. Ristijärvellä tilanteeseen pystyttiin reagoimaan nopeasti, sillä toimintojen digitalisointi oli aloitettuna jo hyvän aikaa sitten.

– Yllättävän hyvin se onnistui. Kokousten pitämiseen liittyvät järjestelyt saatiin toimimaan hyvin joustavasti. Olihan siihen jonkin verran valmistauduttu perehtymällä kokoustekniikkaan, mutta korona pakotti aikaistamaan käytäntöjä, Jansson kertoo.

Kaikin puolin kurja ja totinen tautitilanne jätti jälkeensä myös jotain positiivista. Uusien viestintäteknologioiden tultua osaksi arkea on tyhjänpäiväinen ramppaaminen vähentynyt merkittävästi. Jansson uskoo trendin jatkuvan.

– Aiemmin toimihenkilöt matkustivat enemmän. Kun lähtee kokoukseen Kajaaniin, menee vähintään puoli päivää työaikaa ja matkakulut päälle. Tässä asiassa ollaan siirrytty uuteen moodiin ja vaikka korona meneekin ohi, ei entiseen tulla enää koskaan täysin palaamaan. Varmasti jonkin verran perinteisiäkin kokouksia pidetään epidemian päätyttyä, mutta etätyöskentely ja videopalaverit tulevat säilymään. Tämä on hyvä asia.


Yrittäjyyden edellytykset etusijalla

Jansson on työssään päivittäin tekemisissä paikallisten yritysten kanssa. Hän kertoo Ristijärven kunnan tekevän omien resurssiensa puitteissa kaiken mahdollisen yritysten hyväksi.

– Yrittäjät ovat tärkein lenkki työllisyydenhoidossa ja kunnan elinvoimassa. Yritysten hyvinvointia yritetään edistää kaikilla niillä keinoilla, mitä käytettävissä on. Esimerkiksi ostopuolella ja kilpailutuksissa aina katsotaan, että löytyisikö tarvittavaa palvelua omasta kunnasta. Lisäksi kuuntelemme yrittäjien näkemyksiä ja huolia. Jos itse ei pystytä auttamaan, ohjataan sellaisten instanssien eteen, joilta apua löytyy, Jansson kertoo.

Pienessä kunnassa yrittäjyyden etulyöntiasemat ja valttikortit liittyvät pitkälti samoihin asioihin, kuin sitä kohtaavat haasteet ja uhatkin. Kunnan pienuus lyö asioihin oman leimansa niin hyvässä kuin pahassa.

– Ristijärvi on pieni kunta eikä yrittäjiä ole kovin hirveästi. Sitä myöten yrittäjät ovat tulleet henkilökohtaisesti tutuiksi, mikä jossain isommassa kaupungissa olisi täysin mahdotonta. On paljon helpompi asioida, kun kaikkien kanssa ollaan naamatuttuja. Niin yrittäjyydessä kuin asumisessakin meillä korostuvat turvallisuus, yhteisöllisyys sekä jollain tavalla tietynlainen pienimuotoisuus. Yrittäjät ovat verkostoituneet hyvin vahvasti ja kaikki tuntevat toisensa, joten edellytykset yhteistyölle ovat hyvät. Toisaalta jos ei ole riittävästi asiakkaita ja ostovoimaa, eivät tietynlaiset palvelut uskalla yrittää paikkakunnalla. Markkinathan sen sanelee, Jansson tiivistää.


Ristijärvi houkuttaa paluumuuttajia

Vaikka perinteisten palvelumallien tarjoaminen Ristijärvellä onkin kivinen tie, ovat etätyöskentelymahdollisuudet sangen hulppealla tasolla. Kunnassa on ymmärretty panostaa voimakkaasti ja varhain hyviin tietoliikenneyhteyksiin, mikä tarjoaa makoisia näkymiä vaikkapa kaupungin kiirettä karkuun pyrkivälle paluumuuttajalle.

– Olemme pyrkineet järjestämään työpisteitä hyvillä yhteyksillä etätöiden mahdollistamiseksi. Käytännössä jokaisessa kunnan kiinteistössä ja vuokra-asunnossa on valokuituyhteys ja paluumuuttajilla on pulaa asunnoista, Jansson sanoo.


Asiat loppujen lopuksi aika hyvin

Jansson arvelee, että Kainuussa ikänsä asunut ei välttämättä noteeraa juurikaan niitä asioita kotimaakunnassaan, joita maakunnan ulkopuolella ihaillaan laajasti. Rintaa voisi laittaa rottingille pykälän verran enemmän.

– Meidän täytyy seisoa täällä omillaan ja olla ylpeitä kaikesta mitä meillä on. Työtä olisi tarjolla paljon ja vapaa-aikana on rajattomat harrastusmahdollisuudet. Töissä asuntoasioita hoitaessani saan usein puheluita maailmalta ihmisiltä, joilla on juuret täällä Kainuussa. Monet heistä haluaisivat muuttaa takaisin esimerkiksi eläkepäiviä viettämään. Tällaiset puhelut aina muistuttavat siitä, että täällä itse asuva ei aina välttämättä huomaa tai osaa arvostaa sitä, minkä muualla käynyt osaa sanoiksi pukea; miten hienosti meillä täällä asiat on, Jansson toteaa.

Myös Janssonin omat vapaa-ajanviettotavat ovat vahvasti sidoksissa ympäröiviin kotitantereisiin. Luonnossa liikkuminen on lähellä sydäntä ja syksyisin alkaa metsästäminen.

– Puolison kanssa lenkkeilyä, retkeilyä ja matkailua. Tämän kesän matkustelut tosin jäivät uusien vaellusreittien etsiskelyyn. Sitten on tietysti lapset ja lastenlapset. Oman kotipiirin sidonnaisuus on ykkösasia, Jansson kertoo.

Vapaa-ajaksi kehittämispäällikkö laskee myös kodin ja työpaikan välillä tapahtuvat siirtymiset.

– Työmatka Vuokatin ja Ristijärven välillä on nelisenkymmentä minuuttia suuntaansa iltaa aamua kun pyyhkäisee tulemaan. Ajaminen ei rassaa minua ollenkaan, vaan paremminkin ajattelen sen niin päin, että ajaessa on helppo virittää ajatukset uuteen asentoon. Töistä palatessa työasiat unohtuvat. Tietysti on myös lomat ja viikonloput, joten vapaa-aikaa on aivan riittävästi, Jansson summaa.


Petri Möttönen

Pekka Huttu-Hiltunen - ”Runolaulu on suomalaisen kulttuurin kivijalka”

Kuhmolainen kansanmusiikin tutkija Pekka Huttu-Hiltunen on pitänyt kulttuurin saralla useita rautoja tulessa jo vuosikymmenten ajan. Hänen ...