Kajaanilainen opettaja ja projektipäällikkö Marko Karvonen on saanut kesän mittaan osakseen tunnustusta jos jonkinmoista. Heinäkuussa hänet valittiin Kajaanin Nuorkauppakamarin järjestämässä äänestyksessä vuoden positiivisimmaksi kainuulaiseksi. Yhdettätoista kertaa järjestetyssä kilpailussa olivat positiivisinta kainuulaista mukana etsimässä Kainuun Liitto, OP Kainuu, Kukkakeskus, Bistro Casa Bianca, PRAMEA ja Leipomo- ja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & kumpp. sekä Positiivarit Oy. Ehdokkaat valikoituvat kilpailuun yleisön ilmiantojen perusteella.
Karvonen toimii opettajana Kainuun ammattiopiston Yritysamiksella tulevaisuuden tekijöille sekä mentoroi ja tukee aktiivisesti uransa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita. Karvosen ansiosta Kainuu on saanut paljon positiivista näkyvyyttä sekä elokuva-, sarja- että dokumenttiproduktioiden saralla. Ilmiannoista kävi ilmi Markon positiivisuus, kyky heittäytyä ja ennen kaikkea hänen taitonsa innostaa ihmisiä mukaan yhteiseen tekemiseen. Tämän vuoden Positiivisin kainuulainen on myös ylpeä kainuulaisuudestaan ja hän tuo oman kotimaakuntansa ainutlaatuisia ominaisuuksia esille aktiivisesti monissa eri yhteyksissä.
– Näen erittäin tärkeänä sen, että täällä tehdyt audiovisuaaliset tuotannot on huomattu laajemminkin. Olen ollut näissä paljon mukana, joten luulen että tällä oli jotain tekemistä valinnan kanssa, Karvonen miettii.
Elokuisessa maakuntajuhlassa Karvoselle myönnettiin maakunnallinen Pro Kainuu -tunnustuspalkinto, joka myönnetään vuosittain tieteen, taiteen tai elinkeinoelämän alalla ansioituneille henkilöille pitkäjänteisestä työstä ja uskosta oman maakuntansa mahdollisuuksiin.
Palkitsemisperusteluissa todetaan, että Marko Karvonen antaa kasvot Kainuulle elokuvamaakuntana. Hänen työnsä ensin elokuvateatteri BioRexin ohjelmapäällikkönä ja sittemmin Kainuun ammattiopistossa on nostanut Kainuun kansainvälisesti kiinnostavien elokuvien kuvauspaikkojen joukkoon. Elokuva-alasta on muodostunut Kainuun mainetyön merkittävä osa-alue. Ammattiopiston Elokuvan ja median palvelukeskus on mahdollistanut mittavan elokuvatuotannon Kainuussa. Samalla se on tarjonnut eri alojen opiskelijoille mahdollisuuden haastaviin työtehtäviin. Kainuussa on tämän vuosituhannen aikana kuvattu lukuisat määrät eri tuotantoja.
Hankaluuksien kautta ilo pintaan
Kainuulaisuuteen yhdistettäviä luonteenpiirteitä mietittäessä optimismi ja positiivisuus eivät välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Karvosen myönteisyyteen taipuvainen elämänasenne kumpuaa tietoisesta päätöksestä.
– Olen tehnyt päätöksen ryhtyä ajattelemaan asioita positiiviselta kantilta. Olin koulukiusattu ja elämä tuntui jossain vaiheessa vaikealta, mutta päätin selviytyä siitä kaikesta. Myönteisen ajattelutavan kautta voi saada voimaa ja vahvuutta omaan toimintaansa erittäin paljon. Jo lapsuudesta lähtien minulla on ollut mottona "anna hyvän kiertää". Jos pystyy tekemään toisille jotain hyvää, ei se koskaan ole itseltä pois, Karvonen tuumii.
Markon kirjanpidossa positiivisuus ei tarkoita yltiöpäistä haihattelua, vaan asioiden eri puolien tarkastelua ilman katkeruutta ja pahoja aavistuksia.
– Monestihan suomalaisuutta ei yhdistetä yltiöpositiivisuuteen, eikä tarvitsekaan kunhan on sopivasti positiivinen ja uskoo siihen, että hyviäkin asioita tapahtuu. Jos uskoo tarpeeksi lujasti, voi päästä vaikka mihin asti. Jos jostain tulee katkeruuden fiiliksiä, on ne syytä pyrkiä pistämään mahdollisimman nopeasti taka-alalle. Kaikesta kuitenkin löytyy positiivisiakin puolia, hän toteaa.
Kainuusta Suomen Hollywood
Audiovisuaalisten tuotantojen pariin Karvonen on ajautunut työskentelemään henkilökohtaisen kiinnostumisen kautta. Hän toteaa tarinankerronnan olevan keskeisessä osassa niin mediatuotannoissa kuin elämässä yleensäkin.
– Olen ikäni ollut kiinnostunut elokuvista ja yleensäkin tykkään tarinoiden kertomisesta. Kaikissa asioissa on tuotava tarina esille. Oli sitten kyseessä kunnan matkailumarkkinointi tai perhejuhlat, on tarinan kertominen tärkeää, Karvonen sanoo.
Kainuu onkin saanut viime vuosina hyvää nostetta kotimaisten ja vähän kansainvälisempienkin mediatuottajien parissa. Miika J. Norvannon Rendel on saamassa jatko-osaa ja osittain Otanmäessä kainuulaisvoimin kuvattu Pieniä suuria valheita sai hyvää tunnustusta kotimaan valkokankailla. Kainuussa kuvattiin viime keväänä myös Suomen kalleinta TV-sarjaa. Cold Courage perustuu Pekka Hiltusen dekkareihin ja sitä kuvattiin Kainuun lisäksi Lontoossa, Irlannissa ja Belgiassa. Budjetissa puhutaan noin kymmenestä miljoonasta. Toinen kansainvälinen sarjatuotanto on suunnitteilla ensi talvelle ja Ylen kanssa yhteistyössä on tuotettu Kassu Halosesta kertovaa TV-dokumenttia. Nosteen myötä kajaanilainen AV-alan opetus ja osaaminen on tällä hetkellä valtakunnallista huipputasoa.
– Kainuun ammattiopisto on hyvässä tilanteessa. Suunnitteilla on paljon erilaisia tuotantoja, joihin saadaan mukaan kainuulaisia alan opiskelijoita avustajiksi ja tuotantotiimin jäseniksi. Noste on ollut hyvä jo jonkin aikaa. Kaikki tekijät jotka ovat täällä käyneet, ovat saaneet Kainuusta erittäin hyvän kuvan. Niin paikalliset ihmiset kuin yrityksetkin ovat avuliaita ja osallistuvat innokkaasti. Se nostaa lisää kiinnostusta Kainuuta kohtaan elokuvantekijöiden parissa, Karvonen kertoo.
Isojen ja komeiden tuotantojen ohella Kainuussa puuhasteellaan myös huomattavia määriä pienimuotoisempaa indietuotantoa, joka myöskin tuo oman lisänsä kajaanilaisopiskelijoiden osaamisvalikoimaan ja tarjoaa mahdollisuuksia yhä useammalle opiskelijalle käytännön työhön tutustumiseen. Suomen mittakaavassa on harvinaista, että toisen asteen opiskelijat pääsevät osallistumaan näinkin isoihin tuotantoihin kuin Kainuussa on tehty. Opiskelijoiden osallistaminen ei rajoitu pelkästään audiovisuaaliselle alalle. Elokuva- tai TV-tuotanto vaatii aina monialaista osaamista toteutuakseen. Muun muassa liiketalous-, asiakaspalvelu-, ravintola-, matkailu-, turvallisuus-, puutarha ja rakennus- sekä logistiikka-alat saavat osansa myös. Käytännön tekeminen näkyy työelämässä. Karvonen kertookin saaneensa oppilaistaan hyvää palautetta työnantajilta.
– Monet Kajaanista valmistuneita palkanneet tuotantoyhtiöt ovat sanoneet, että meidän oppilaista oikein paistaa innostus työtä kohtaan. Se tulee varmasti juuri siitä, että he pääsevät opiskeluaikoina niin läheisesti mukaan erilaisiin tuotantoihin. Työaikaa ei kulu harjoittelemiseen.
Kainuulaisuuden ydin
Kainuulaisen heimoluonnetta voidaan verrata dieselmoottoriin; se vaatii alkuun pientä hehkutusta, mutta vetää käynnistyttyään lujasti ja kustannustehokkaasti. Jos kainuulainen suhtautuukin vieraaseen pienellä varauksella, menee hän ystävänsä puolesta vaikka tervapataan. Vastaavanlaisia huomioita on tehnyt myös Marko Karvonen.
– Kainuulainen on aika varovainen tuntemattomien ihmisten parissa. Sitten kun kunnolla tutustutaan, saa kainuulaisesta erinomaisen hyvän ystävän. Tutustumisen jälkeen löytyy avoimuutta, innostuneisuutta ja innostavuutta, hän pohtii.
Karvonen muistetaan myös Äijät-tanssiryhmän riveistä. Ryhmä esiintyi valtakunnallisessa TV-lähetyksessäkin kesällä 2014. Tanssi on niin ikään laji, joka harvemmin mielikuvissa yhdistyy suomalaiseen, erityisesti kainuulaiseen mieskuvaan. Karvonen mainitsee vielä yhdeksi maakunnan parhaista vahvuuksista monipuolisen kulttuuritarjonnan.
– Äijissä en enää ole mukana. Tanssi on edelleen lähellä sydäntä, mutta tällä hetkellä on niin paljon kaikkea muutakin, että on pakko priorisoida. Tanssi on minulle kuitenkin tärkeää, ja seuraan tarkasti mitä siinä maailmassa tapahtuu. Suomalainen mieskuva ei enää ole niin perityypillinen kuin ennen, vaan nykyään uskalletaan osallistua, ja Kainuun monipuolinen kulttuuritoiminta tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet.
Petri Möttönen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti