keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Erno Heikkinen - Suomen toiseksi nuorin kunnanjohtaja Suomussalmen ruorissa

Suomussalmi valittiin tämän vuoden Yrittäjägaalassa vuoden kainuulaiseksi elinvoimakunnaksi. Kunnanjohtaja Erno Heikkinen toteaa, että näinhän sen pitikin mennä.

– Tuntuu oikein hyvältä, kiitos kysymästä. Tämä oli asetettuna meillä hieman leikkimielisesti tavoitteeksi jo viime vuoden yrittäjägaalan jälkeen, kun palkinto meni silloin Paltamoon. Palkinto sinänsä ei ollut ykköstavoitteena, mutta haluamme olla nimenomaan yrittäjäystävällinen ja elinvoiman edistämisestä tunnettu kunta, Heikkinen sanoo.

Heikkinen on syntyt, kasvanut ja käynyt koulunsa ylioppilastutkintoon asti Suomussalmella. Sen jälkeen miehen matka suuntasi kohti Tampereen yliopistoa, josta mukaan jäi tutkinto kunta- ja aluejohtamisen saralta. Valmistuttuaan hän aloitti työt Nakkilan hallintojohtajana tammikussa 2017, ja vuotta myöhemmin keväällä avautui hakuun kotikunnan kyläpäällikön pesti.

– Ajattelin heti, että täytyy hakea. Nakkilan virka oli määräaikainen, ja on varmasti vain kerran elämässä tuleva tilaisuus, että on mahdollisuus hakea oman kotikunnan kunnanjohtajaksi, Heikkinen muistelee.

Valinta tapahtui huhtikuussa 2018. Töiden alkaessa kesäkuun alusta oli Heikkinen 27-vuotiaana Suomen nuorin kunnanjohtaja. Tätä titteliä hän ehti kantaa puolen vuoden ajan, kunnes Nousiaisten kunnanjohtajana aloitti 26-vuotias Teemu Heinonen.


Nakkilan eväät hyötykäyttöön

Puolentoista vuoden työmaa Satakunnan rannikkomailla antoi hyvää työkokemusta kunnallishallinnosta ja valmensi tulevaa kunnanjohajaa työhönsä.

– Nakkilassa tein tiivistä yhteistyötä kunnanjohtajan kanssa. Henkilökemiamme natsasivat vielä niin hyvin, että sain jatkuvasti oppia kunnanjohtajan tehtävistä. Myös sikäläisen yrityskentän kanssa olin tiiviisti keskusteluyhteydessä ja sain kuulla niistä keinoista, mitä siellä oli tehty. Sain Nakkilasta mukaani paljon hyviä työkaluja yrittäjäyhteistyön kehittämiseksi täällä Suomussalmella, Heikkinen kertoo.

Suomussalmi on pykälän verran Nakkilaa isompi, joskin kunnat muistuttavat jonkin verran toisiaan väestörakenteineen ja haasteineen.  Suomussalmella kuitenkin on jotain, mitä Nakkilassa ei voida samalla tavoin hyödyntää; maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen luontoympäristö sekä merkittävää historiaa niin sodankäynnin kuin kulttuurinkin osalta. Hossa, Raatteen tie ja Ilmari Kianto.

– Matkailun hyödyntäminen on täällä aivan erilaista ja huomattavasti isommassa merkityksessä. Matkailuun panostetaan paljon ja Hossa on hyvin vetovoimainen kohde. Kuntaan onkin palkattu matkailupäällikkö. Hossan kansallispuiston saaminen oli erittäin tärkeä asia. Se mitä sinne koko ajan tarvittaisiin lisää, olisi majoituskapasiteetin lisääminen. Majoituspaikat olisi saatava tuplattua tai jopa kolminkertaistettua. Uskomme että se on myöskin täysin mahdollista. Raatteen tie on edelleenkin enenevässä määrin matkailijoita kiinnostava kohde. Sotahistoria tuntuu kiinnostavan. Myös Ilmari Kiannon Turjanlinnaan kulkee kesäisin kaksi laivaristeilyä päivittäin. Tärkein haaste lieneekin näiden teemojen yhdistäminen turisteja kiinnostavalla tavalla, jolloin matkailijoiden viipymisaika pitenisi. Kunnan keskustan matkailumajoitusta tullaan myös lähiaikoina kehittämään, sillä uusi hotelliyrittäjä aloitti juuri kolme viikkoa sitten, Heikkinen kertoo.


Yrittäjien kanssa yhdessä

Vaikka ympäröivät maisemat miten jylhiä ovatkin, eivät ne yksistään vedä matkailijajoukkoja itseään ihmettelemään. Tarvitaan organisaatio, joka tämänlaisen liiketoiminnan mahdollistaa.

– Luontoahan on joka puolella Suomea pääkaupunkiseutua myöten, mutta täällä on laajemmat ja paremmat mahdollisuudet harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja. Suomussalmihan valittiin vuoden eurooppalaiseksi urheilukaupungiksi vuonna 2018. Perusteluissa korostettiin luontoon liittyviä liikuntamahdollisuuksia. Luonto itsessään ei vielä vedä niinkään vaan se, miten saadaan paketoitua kaikki se, mitä luonnossa voi tehdä, Heikkinen toteaa.

Kunnanjohtaja pitääkin erinomaisen tärkeänä yrittäjien kanssa tehtävää yhteistyötä asuinympäristön kehittämisessä. Hän kertoo yhteistyön olleen aktiivista, molemminpuolista ja hyvin tuloksia kantavaa.

– Kuluneen vuoden aikana on myös puhallettu henkiin erilaisia tapahtumia, kuten esimerkiksi kahtena syksynä yrittäjäristeilyjä ja ammukahvi- ja puurotilaisuuksia, joihin kutsutaan kaikki kunnan yrittäjät keskustelemaan. Väkeä onkin ollut ihan mukavasti. Lisäksi meillä on kunnassa elinvoimatyöryhmä, johon on nimetty kaksi henkilöä kunnanhallituksesta ja kaksi yrittäjien edustajaa. Myös kunnan elinvoimapalveluiden työntekijät osallistuvat näihin palavereihin. Pyrimme pitämään jatkuvasti yhteistyön hyvänä ja terävänä. Kuntahan ei yksin pystyisi tekemään yhtään mitään. On aivan mahottoman hieno juttu, että yrittäjät täällä näkevät kunnan yhteistyökumppanina ja haluavat käydä aktiivista vuoropuhelua, Heikkinen kehuu.

Ympäröivä luonto viehättää Heikkistä myös henkilökohtaisten harrastusten temmellyskenttänä, vaikka kunnanjohtajan tehtävät aivät juuri luppoaikaa jätäkään.

– Omaa aikaa on vaihtelevissa määrin. Silloin kun sitä on, viihdyn ihan kotosalla avovaimon ja koiran kanssa. Haluaisin kovasti löytää enemmän aikaa luonnossa liikkumiselle, metsästykselle ja kalastukselle, mutta vapaa-aika tuppaa kulumaan arkisten askareiden parissa.


Selätettäviä hankaluuksia

Heikkisen mukaan Suomussalmen yrityskenttä voi akuutisti hyvin, eikä syytä hätääntymiseen ole välittömässä näköpiirissä. Haasteita kuitenkin on, ja ne on hyvä tiedostaa. Tällaisia ovat väestörakenteen ukkoutuminen, työvoiman ja sen tarpeen kohtaaminen sekä näihin kiinteästi liittyvä eurojen riittäminen.

– Tietenkin koko Suomen taloudellinen suhdanne on ollut kohtalaisen hyvä, joten meidänkin yrityskenttämme voi akuutisti melko hyvin. Uusiakin yrittäjiä on tullut ja sukupolvenvaihdoksia on saatu vietyä läpi. Yksi tulevaisuuden isoimmista haasteista onkin, miten nämä hyvin menestyvät yrittäjät löytävät jatkajia toiminnalleen. On harmillista, jos vuosikymmeniä hyvin porskuttanut yritys joutuu laittamaan lapun luukulle eläköitymisen myötä, Heikkinen pohtii.

Osaavan työvoiman saatavuus vaivaa enenevissä määrin Tämä näkyy Heikkisen havaintojen mukaan voimakkaasti myös esimerkiksi Kajaanissa ja Sotkamossa.

– On työttömyyttä ja työvoimapulaa yhtäaikaa, mikä on hieman ongelmallinen kuvio. Yrityskentältä kuulemieni tietojen mukaan työvoimaa on toistaiseksi löytynyt, mutta tulevaisuutta ajatellen olisi koulutusasioihin kiinnitettävä huomiota, Heikkinen toteaa.

Kunnanjohtajien yöunia eniten häiritsevät seikat liittyvät nykyisin ja lähitulevaisuudessa eskaloituen taloudelliseen pärjäämiseen. Suomussalmella on käynnistymässä  muun muassa iso koulunrakennushanke.

– Uuden koulun rakennustyöt alkavat ensi kesänä. Oppilaat pääsevät uusiin tiloihin elokuussa 2022. Se on meille iso investointi, mutta se on tehtävä jos haluamme säilyttää elinvoimaisuuden. Kuntien talous on ihan koko Kainuun kaikissa kunnissa asia, joka on ratkaistava, että saadaan eurot riittämään. Toivomme, että valtio pystyisi auttamaan. On hieno asia, että ensi vuodelle kunnille tulee miljardi lisää valtionosuuksia, vaikka ne toisaalta ovatkin leikkausten palautuksia ja tulevat vuodet mennään nollakasvulla. Tuo se kuitenkin vähän sellaista positiivista virettä, että valtio antaa meille rahaa, olkoonkin että se on meidän omaa rahaamme, Heikkinen toteaa.


Petri Möttönen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pekka Huttu-Hiltunen - ”Runolaulu on suomalaisen kulttuurin kivijalka”

Kuhmolainen kansanmusiikin tutkija Pekka Huttu-Hiltunen on pitänyt kulttuurin saralla useita rautoja tulessa jo vuosikymmenten ajan. Hänen ...