– Ajattelin heti, että tämä on loistava mahdollisuus päästä toteuttamaan metsäalan osaamistani erityisesti kainuulaisten metsänomistajien edunvalvonnan näkökulmasta. Tunsin tämän työn tärkeäksi ja sellaiseksi, jota oikeasti haluan tehdä, Klemetti kertoo.
Paltamolainen Klemetti ehti ennen nykyistä tehtäväänsä kerätä vankan kokemuksen alalta. Hän toimi kahdenkymmenen vuoden ajan UPM:n metsäosastolla erilaisissa esimiestehtävissä. Tutuksi tulivat puunkorjuun, kuljetuksen, metsäenergian, metsänhoidon, puukaupan ja resurssienhankinnan esimiestehtävät, eli käytännössä koko kirjo tuli läpikäydyksi. Nykyinen tehtävä ei käytännössä poikkea entisestä mitenkään muuten, mutta näkökulma on vaihtunut teollisuuden puunhankinnasta yksityisen metsätalouden kannattavuuteen ja metsänomistajien edunvalvontaan.
– Tyypillinen työpäiväni on hyvin pitkälti sitä, että luon organisaatiolle mahdollisuuksia toteuttaa metsänomistajien edunvalvontaa. Käytännössä se on henkilöiden ja asioiden johtamista, yhteistyösopimusten suunnittelua, yritysyhteistyön kehittämistä sekä edunvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Kaiken kaikkiaan ihan normaalia esimiestyötä, Klemetti kertoo.
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien etujärjestö, eli kaikki palvelut tuotetaan metsänomistajille ilman voittotavoitetta ja toiminnanjohtajan esimiehenä toimii metsänomistajista koostuva hallitus. Tavoitteena on hyvä metsänhoito uudistamisesta puunkorjuuseen ja lähtökohtana suunnitelmallinen metsäomaisuuden hoitaminen. MHY auttaa metsänomistajaa päätehakkuun jälkeisestä uudistamisesta joko luontaisesti tai istuttamalla taimet. Taimikon hoidosta, heinän torjunnasta ja raivauksesta huolehditaan valitun puulajin kasvun varmistamiseksi. Harvennus- ja päätehakkuista huolehditaan suunnitelmallisesti.
MHY:n metsäpalveluihin kuluu puukaupan hoitaminen sekä tarvittaessa korjuupalvelut metsänomistajan puolesta. Neuvonta ja metsäomaisuuden juridiset palvelut kuuluvat myös palveluvalikoimaan. Metsänhoitoyhdistykset keräävät vapaaehtoista jäsenmaksua, jonka maksaa kaksi kolmasosaa metsänomistajista. Yhdistykset päättävät itse jäsenmaksusta. MHY Kainuuseen kuuluu Paltamo, Ristijärvi, Kuhmo ja Kajaani. Liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa. Jäsenmaksu on vuodessa 75 euroa.
Metsätaloudella ilmastonmuutosta vastaan
Taloudellisessa mielessä kainuulainen metsätilallinen on Klemetin mukaan kohtalaisen hyvissä asemissa. Puulle on tulevaisuudessa hyvin kysyntää.
– Maakuntaan suunnitteilla olevat teollisuuden investoinnit, erityisesti sahapuolelle, luovat pohjaa hyvälle kysynnälle, mutta erittäin tärkeänä näen myös valtakunnallisen tason investointien vaikutuksen kuitupuun kysyntään. Se varmasti parantaa jatkossa kainuulaisen metsänomistajan asemaa, Klemetti arvelee.
Metsänhoidossa suurimmat haasteet ovat puunkorjuussa ja metsänhoidossa. Sopivaa työvoimaa on rajallisesti saatavilla, mikä hankaloittaa metsätöitä. Tilanne on jonkin verran korjaantunut ulkomaisen hyvän työvoiman saatavuuden myötä. Kemera-tuki metsänhoitotöihin on ollut vuonna 2018 50 miljoonaa euroa valtakunnallisesti. Siitä Kainuun maakunnan osuus on ollut 5,8 miljoonaa euroa. Viime vuonna tukea on jäänyt käyttämättä.
Toinen uhkakuva muodostuu ilmastokeskustelun myötä metsänomistajille jatkuvasti kasaantuvista paineista. Usein keskuteluissa pyritään lyömään metsänomistajan otsaan konnan leimaa, kun hakkaavat metsää vaikka ilmasto lämpenee.
– Minä näen ja koen asian hyvin pitkälti siten, että itse asiassa metsätalous on ratkaisu ilmasto-ongelmaan. Mitä enemmän metsiä hoidetaan, sitä paremmin ne kasvavat ja sitovat sitä myöten enemmän hiiltä. Hyvin hoidetusta metsästä saa aina sellaisia tuotteita, että hiilen kiertoaika pitenee ja siten edesauttaa hiilinielun syntyä, Klemetti toteaa.
Kainuussa asiat ovat Klemetin mukaan keskimäärin hyvällä tolalla, vaikka rästissä onkin jonkin verran töitä, jotka edesauttaisivat metsän kasvamista.
– Erityisen tärkeitä työlajeja ovat erilaiset taimikonhoitoon liittyvät toimenpiteet, joissa meillä on paljon tekemätöntä työtä. Kun nämä jäävät tekemättä, metsät riukuuntuvat ja niiden taloudellinen merkitys pienenee. Samoin metsästä saatavat tuotteet ovat heikkolaatuisempia, jolloin vaarana on niiden lyhytkiertoinen hyödyntäminen polttamalla tai selluksi. Tällöin pitkäaikaisia tukkipuusta syntyviä tuotteita ei tule. Lyhytnäköisesti syödään tulevaisuuden tuotot pois. Arvopuun osuus pienenee ja tuottoprosentti jää alhaiseksi, Klemetti sanoo.
Metsämies kiireestä kantapäähän
Klemetti on kasvanut metsässä ja tehnyt siellä koko työuransa poislukien lyhyt rupeama armeijan leivissä. Metsätalousinsinööriksi hän valmistui vuonna 1999. Paitsi työ-, myös vapaa-aika kuluu rattoisimmin metsän siimeksessä. Klemetti kertoo metsästelevänsä paljon koiriensa kanssa sekä muutenkin hankkivansa kaikenlaisia metsän antimia; kalaa, marjoja ja sieniä.
– Ensimmäisiä lapsuudenmuistojani on se, kun olen vanhempien mukana rankametsässä kirveen kanssa. Metsätilallisen poikana kaikki työt taimien istuttamisesta ja raivaamisesta polttopuun hankintahakkuisiin ovat tulleet hyvinkin tutuiksi nuoruusvuosien aikana. Ensimmäiset palkkatyöt olivat metsän istuttamista kahtena kesänä. Minulla on aina ollut vahva halu metsäalalle sekä näkemys siitä, että metsäalalla on parhaat työpaikat. Metsäluonto on erittäin merkittävässä osassa kokonaishyvinvointiani ajatellen, Klemetti tiivistää.
Petri Möttönen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti