keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Mika Kilpeläinen - Sotkamolla takanaan monella tavoin onnistunut vuosi

Vuosi 2019 oli Sotkamon kunnalle varsin onnistunut. Kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen nostaa yhdeksi vuoden kohokohdista onnistuneet sähköyhtiökaupat. Kajaani ja Sotkamo myivät keväällä omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia kahdelle ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle, ruotsalaiselle Infranodelle ja ranskalaiselle Mirovalle. Kauppasumma oli 200 miljoonaa euroa, josta Kajaani sai 150 ja Sotkamo 50 miljoonaa. Kauppa oli sikälikin hyvä, että Kunnat pysyvät edelleen sähköyhtiön pääosakkaina. Kajaanin omistusosuus on nykyisin 50,1 ja Sotkamon 16 prosenttia, joten päätösvalta ei omistajaa vaihtanut.

– Vuosi oli kaiken kaikkiaan hyvä. Sähköyhtiökaupoista tulee hyvää taseeseen useampi kymmenen miljoonaa euroa. Muutenkin tehtiin isoja päätöksiä rakentamisen ja investoinnin suhteen. Verotulojen suhteen talousarvio toteutui kuten olimme suunnitelleet, ehkä jopa hieman ylikin. Matkailussa viime vuosi oli meillä ennätysvuosi, mikä voidaan myös lukea positiivisten asioiden joukkoon, Kilpeläinen sanoo.

Kuluneen vuoden lopulliset tilastot eivät ole vielä valmistuneet, mutta suuntaviivat ovat hyvinkin selvillä; Sotkamo ahdistelee matkailualalla valtakunnan kärkeä. Paikkakunnalla yövyttiin vuoden aikana lähes 800 000 kertaa. Se on viidenneksi eniten koko Suomessa. Edellä ovat vain Helsinki, Vantaa, Turku ja Tampere. Kilpeläinen arvelee hyvän nykytilanteen juontavan juurensa vuosikymmenten mittaiseen työrupeamaan, jonka varrelle mahtuu myös epäonnistumisia.

– Sotkamo oli alunperin maaseutupitäjä, jonka hyvinvointi perustui maatalouteen ja meijeritoimintaan. Vuosien varrella on pystytty mukautumaan maailman muuttumiseen eikä olla jääty murehtimaan esimerkiksi meijeritoiminnan tai vaikka ison työllistäjän Incapin loppumista. Aina on löytynyt jotain uutta korvaamaan aikaisempia hyväntuojia. Osansa asiassa on ollut päätöksenteolla, kuten myös oma osansa yrityksillä ja yrittäjillä. Matkailun on tämän päivän tasolle nostanut Katinkullan liikkeellelähtö ja Lindemanin siellä aikoinaan tekemä työ. Se on vetänyt imussaan koko matkailualan nykytilanteeseen, Kilpeläinen kertoo.


Yrityskenttä voi hyvin

Isoimmat konkreettisesti näkyvät asiat Sotkamossa ovat tänä vuonna Vuokatti-areenan rakennusten aloittaminen sekä uuden koulurakennuksen kilpailutukseen saattaminen.

– Joka vuosi on myös muistettava, että lopulta suurin asia on peruspalveluiden tuottaminen, että koulut ja päiväkodit pysyvät toiminnassa, tiet ovat ajettavassa kunnossa, hanoista tulee vettä ja likainen vesi lähtee pois. Nämä ovat asioita joihin kiinnitetään huomiota vasta sitten kun ne puuttuvat, mutta kuitenkin niissä on joka vuosi kunnallinen pääpanoksemme euromääräisesti tarkastellen, Kilpeläinen toteaa.

Kirkonkylän kehittämiseen tullaan Sotkamossa laittamaan tänä vuonna paljon paukkuja. Ensiksi on tehtävä vahva suunnitelma toimenpiteistä, mutta joka tapauksessa Sotkamon kunta haluaa pitää molemmat taajamat, Vuokatin ja Kirkonkylän, tasavertaisina kehityskohteina. Kunnan valttikorttina toimivaan matkailuyrittäjyyteen on luonnollisesti panostettava lujaa, mutta se ei saisi tapahtua muun yritysalueen kustannuksella. Yrittäjäjärjestön ja yritysten kanssa käytävä aktiivinen keskustelu on kunnanjohtajan arkityötä. Kilpeläinen kertoo kommunikaation toimivan pääsääntöisesti hyvin.

– Perustasolla keskusteluyhteys toimii hyvin, mutta tietysti aina löytyy kehitettävää puolin ja toisin. Hankinta-asioiden lisäksi eniten keskusteluttavat kehitysasiat ja niiden tasapaino. Matkailuyrittämiseen tehdään paljon satsauksia, mutta samalla ei saa unohtaa muuta yritystoimintaa, joka esimerkiksi tuottaa palveluja Kirkonkylässä. Nämä asiat vaativat jatkossakin jatkuvaa keskustelua ja kehittämistä, kunnanjohtaja toteaa.

Keskustelun lisäksi Sotkamolla on käytössään konkreettisempiakin keinoja tukea yritysmaiseman hyvinvointia. Keinot on todettu käytännössä hyvin toimiviksi.

– Kainuun tasolla Sotkamon yrityskenttä on voinut viime vuodet erittäin hyvin. Täällä syntyy vuositasolla kolmisenkymmentä yritystä enemmän kuin lakkaa. Kunta pyrkii tekemään oman osuutensa esimerkiksi tarjoamalla väliaikaista rahoitusta yritysryhmähankkeiden omavastuisiin, sillä rahoitukset niihin tulevat aina jäljessä. Työllistämisen osalta meillä on palkkaamiskynnyksen madaltamiseksi käytössä ns. Sotkamo-lisä, joka maksetaan työllistämistuen päälle sellaiselle yritykselle, joka palkkaa pitkäaikaistyöttömän, Kilpeläinen luettelee.


Maakuntaa eteenpäin järkevällä yhteistyöllä

Maakuntien tulevaisuus on monessa suhteessa nykyisin huojuvalla perustuksella. Yli puolet kuntien rahoista menee sotepalveluiden järjestämiseen. Kuntien maksukyky on rajallinen, mutta palveluita tarvitaan. Miten pystytään löytämään yhteistyökuvio, jossa rahat riittävät ja palvelutaso on riittävä?

– Siinä se on iso tulevaisuuden haaste, että miten rahat riittävät ja miten rahalle saadaan vastinetta. Jos siihen ei pystytä vastaamaan, tulee arvioitavaksi, onko maakunnallamme ollenkaan edellytyksiä jatkaa pitkällä tähtäimellä. Jos rahat eivät riitä välttämättömien palveluiden järjestämiseksi, tarkoittaa se sitä, että jotain on tehtävä täysin toisella tavalla. Jos minulla olisi tähän ongelmaan yksinkertainen ratkaisu, olisin sen tuonut jo esille ja sitä kovasti ajaisin. Hyvään suuntaan kuitenkin ollaan sikäli menossa, että asiasta keskustellaan avoimesti kuntien palvelurakennetta tarkasteltaessa, Kilpeläinen sanoo.

Kainuun kuntien välistä yhteistyötä ja -ymmärrystä on Kilpeläisen mielestä syytä lisätä silloin, kun se järkevällä tavalla palvelee kulloistakin tarkoitusta.

– Lähtökohtaisesti jokainen kunnanjohtaja ja kuntapäättäjä pitää aina ensisijaisesti oman kuntansa puolia, mutta tässä asiassa on syytä pystyä ajattelemaan laajemminkin. Jos jokainen tuijottaa vain omaan napaansa, ei kukaan suostu karsimaan mistään palveluista. On pakko katsoa vähän kuntarajojen yli, ja toivon mukaan sieltä löytyy yhteinen näkemys, miten Kainuuta saadaan vietyä eteenpäin, Kilpeläinen toivoo.

Jo toteutunut yhteistyö naapureiden kanssa toimii sulavasti. Pelkästään omaa itseisarvoaan palveleva yhteistyö on kuitenkin sudenkuoppa, joka on hyvä väistää. Kilpeläinen katsoo asiaa pragmaatikon silmin.

– Esimerkiksi Kuhmon kanssa on hyvää yhteistyötä. Järjestämme Kuhmon kansalaisopistotoiminnan ja Kuhmo järjestää meille musiikkiopiston toiminnan. Kajaanin kanssa on paljon yhteistä toimintaa esimerkiksi edunvalvonnan ja liikenneasioiden parissa, sillä olemme pitkälti samaa työssäkäyntialuetta. Jatkossa yhteistyötä kuntien välillä voitaisiin kehittää esimerkiksi lupakäsittelyissä ja muissa sähköisissä asioinneissa. Täytyy kuitenkin muistaa myös se, että Kainuussa välimatkat ovat pitkiä ja moni päätöksentekoon liittyvä asia vaatii tarkempaa paikallistuntemusta ja fyysistä läsnäoloa. Rakennusvalvontaa ei voi oikein konttorin pöydältä toiseen kuntaan tehdä, Kilpeläinen toteaa.


Urheilusta oppeja työelämään

Urheilun ystävät muistanevat Kilpeläisen myös pesäpallokentiltä. Hän pelasi urallaan yhteensä 105 pääsarjan ottelua Sotkamon Jymyn, Oulun Lipon, Joensuun Mailan sekä Imatran Pallo-Veikkojen joukkueissa. Viimeisen kautensa pelaajana Kilpeläinen pelasi vuonna 2005, jonka jälkeen siirtyi valmennus- ja pelinjohtajatöihin. Kaudella 2006 hän toimi Sotkamon Jymyn 2. pelinjohtajana ja valmentajana. Kilpeläinen siirtyi Joensuuhun pelinjohtajaksi kaudeksi 2010 Mikko Hylkilän paikalle. Hän on aiemmin toiminut myös Sotkamon Jymyn A- ja B-poikien pelinjohtajana. Kunnanjohtajaksi hänet valittiin huhtikuussa 2016. Kunnallispolitiikasta sinänsä hän ei ole koskaan kummemmin kiinnostunut.

– Politiikkaan ei ole ikinä tullut lähdetyksi. Tulin kunnalle töihin 20 vuotta sitten, ensin opettajaksi ja siitä edennyt vähän kuin Uuno Turhapuro armeijassa. Olin koulun varajohtajana, vararehtorina ja rehtorina, sitten perusopetuksen johtajana ja sivistysjohtajana ennen kunnanjohtajaksi tulemista. Minkäänlaista poliittista tai puoluetaustaa minulla ei ole, Kilpeläinen kertoo.

Pesäpallolla on vielä tänäkin päivänä tilaa kunnanjohtajan kalenterissa kesän saapuessa.

– Kesällä aina innostuu. Kesä- ja heinäkuu harjoitellaan ja Sotkamon porukalla on osallistuttu yli 35-vuotiaiden SM-turnaukseen jo kymmenen vuoden ajan. Tietysti myös katsomossa. Ihan kaikkia kotipelejä ei tule katsotuksi, mutta kuitenkin monta peliä kesässä sekä tietysti ratkaisupelit, Kilpeläinen sanoo.

Sotkamossa tapahtuu urheilun saralla ympäri vuoden. Talvella on monenlaista toimintaa hiihtolajeihin liittyen. Ensi vuoden helmikuussa järjestetään Sotkamossa Euroopan nuorten talviolympiafestivaali. Paikalle saapuu yli 2 000 kilpailijaa. Kunnanjohtaja Kilpeläinen toimii järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.

– Tämän eteen on tehty töitä jo vuosia ja tehdään tiiviisti vielä vuosi, että saadaan hyvät kisat järjestetyksi, hän toteaa.

Kilpeläinen sanoo pelivuosista parhaina käteen jääneinä asioina ensimmäiseksi mieleen tulevan kaikki ystävyys- ja kaverisuhteet jotka niissä kuvioissa syntyivät. Sieltä on edelleenkin hyviä tuttuja ympäri Suomen monessa hommassa. Pesäpalloilijan ura valmisti omalla tavallaan kunnanjohtajankin hommiin.

– Siellä oppi tekemään ja olemaan monenlaisten eri ihmistyyppien kanssa. Niin joukkueurheilussa kuin työelämässäkin kaikki ihmiset ovat erilaisia ja tekevät asioita eri tavalla. Silti ne voivat päästä yhdessä hyvään lopputulokseen. Kun yhdessä hoidetaan asioita, on negatiiviset seikat syytä käsitellä oman porukan kesken hiljaisesti, eikä rummuttaa niitä isosti julkisuudessa. Positiivisuuden kautta onnistuu paremmin ja kun saman päämäärän eteen tehdään määrätietoisesti työtä, näkyy myös tuloksia.


Petri Möttönen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risto Brunou - Kainuulaisen kouluhallinnon voimamies rentoutuu eläkepäivillään mökkijärven rannassa

Risto Brunouta voidaan nätistikin sanoen kuvailla ahkeraksi tekijäksi kainuulaisen koulumaailman monissa käänteissä. Hänen toimikausiensa ...