keskiviikko 31. maaliskuuta 2021

Petteri Seppänen - Ristijärvi kiinnostaa paluumuuttajia

Ristijärvellä toisen koronavuoden pyörittämistä on päästy aloittamaan tilanteeseen nähden kohtalaisen normaaleissa uomissa. Toiminnoissa ei ole isoja muutoksia. Koulu on pystynyt jatkamaan lähiopetusta ja kansalaisopistokin pääsi aloittamaan lukukautensa. Kunnanjohtaja Petteri Seppänen toteaa tehtyjen ratkaisujen palvelleen tarkoituksenmukaisuutta. Viime vuoden maaliskuussa kunnassa otettiin käyttöön uusi palvelukeskus, jonka toimintoja on ulkoistettu reilulla kädellä. Palvelut on järjestetty yksityisen tahon tuottamina vuokrapalveluina.

– Ratkaisu on ollut toimiva. Soten ja Attendon hoivakodit toimivat samassa talossa ja kaikki ateriapalvelut tulevat Attendolta. Päiväkoti sai rakennukseen oman siiven. Ratkaisu on kuntatalouden näkökannalta järkevin myös tulevaan soteuudistukseen peilaten. Esimerkiksi kiinteistöriskiä ei ole samalla tavalla kuin jos terveyskeskusrakennus olisi kunnan oma. Infraa on kaiken kaikkiaan saatu mukavasti sellaiseen asentoon, että sotepalveluille on hyvät tilat, Seppänen kertoo.

Uuden palvelukeskuksen myötä Willa Wanhasta vapautui tiloja nuorisotoimen, 4H-yhdistyksen sekä muutamien yrittäjien käyttöön, joten uudistus palveli tältäkin osin kunnan elinvoimaa.


Talous mietityttää myös Ristijärvellä

Kunnanjohtaja toteaa Ristijärven strategian painottuvan pitkäjänteiseen suunnitteluun. Pienen kunnan haaste on suurilta osin se, että tehtävänä on kaikki samat työt kuin isoissakin kunnissa, mutta pienemmällä henkilöstömäärällä. Kunnan johtoryhmän on koostuttava useita aloja hallitsevista jokapaikan höylistä.

– Talous puhuttaa meillä kuten monessa muussakin kunnassa. Ylimääräiset sotemenot lyövät kovasti haastetta ja kuntien kantokyky on koetuksella; saadaanko säästöjä aikaan ja miten päin mennään. Tälle vuodelle taloudessa ei pitäisi olla mitään kummallisempaa. Keväämmällä ryhdytään pohtimaan tasapainottamisohjelmaa tulevia vuosia silmälläpitäen. Eletään suu säkkiä myöten miten varat ja tuotot antavat myöten ja tasapainotetaan taloutta pitkällä aikajänteellä, Seppänen suunnittelee.

Poikkeusolot ovat olleet kauheaa myrkkyä monelle yrittäjälle, mutta Seppäsen mukaan Ristijärvellä ei ole ilmennyt aihetta laajamittaisempaan panikointiin.

– Ristijärven yrittäjät ovat nähdäkseni pärjänneet hyvin hankaluuksista huolimatta. Yksinyrittäjätuelle ei ole ollut kovaa kysyntää, niitä on haettu ja myönnetty alle kymmenen kappaletta. Myös yritysrakenne kunnassa on sellainen, etteivät yritykset ole riippuvaisia ulkomaalaisista matkailijoista. Näin ollen matkustelurajoitukset eivät ole osuneet niin kovaa. Lisääntynyt kotimaan matkailu on jopa hyödyttänyt joitain yrityksiä. Maa- ja metsätalous on pyörinyt hyvin ja kuljetuspalveluita tarvitaan kaikkina aikoina, Seppänen luettelee.


Positiivisen kautta

Vuosikymmeniä kestänyt kaupungistumistrendi on viime vuosina osoittanut hidasta kääntymystä paluumuuton suuntaan. Koronaepidemia on antanut alkaneelle suuntaukselle kyytiä entisestään, ja tämä on nähty myös Ristijärvellä.

– Pienimuotoista paluumuuttoa on nähtävissä. Viime vuonna myytiin neljä omakotitalo- ja vapaa-ajan tonttia. Mummonmökki-tyyppiselle asumiselle olisi kysyntää enemmän kuin sitä on tarjolla. Viime kesänä peruskorjattiin yksi kerrostalo ja asunnot ovat kohtuullisen hyvin vuokrattuna. Kunnan vuokra-asuntoaste on koko ajan yhdeksänkymmenenviiden päällä ja tonttejakin on mistä tarjota, Seppänen kertoo.

Ristijärvi on paluumuuttajalle tai muuten vain ruuhka-Suomen hulinasta pois haikailevalle mainio ratkaisu, sillä erinomaiset tietoliikenneyhteydet tarjoavat täysin käyttökelpoiset mahdollisuudet etätöiden tekemiseen maaseudun rauhassa. Pieni kunta on liitetty kansainväliseen internettiin kattavin valokuituyhteyksin.

Kunnanjohtaja Seppänen muistuttaa, että vaikka ajat ovatkin tietyiltä osin haastavia, kannattaa keskittyä enemmän siihen, mikä onnistuu ja mikä menee oikein nappiin.

– Onhan täällä paljon positiivistakin ajateltavaa. Viime viikonlopun SM-kisat osoittivat, että etteivät kaikki toiminnot ole jäässä. Odotamme elokuussa pääsevämme viettämään Veisuuvestivaalia ja Juustoleipämessuja, Seppänen kaavailee.


Hyvää yhteistyötä

Seppänen on ehtinyt toimia Ristijärven kunnanjohtajana kolmen vuoden ajan. Suomussalmelta kotoisin oleva Seppänen majailee Puolangalla jo kolmatta vuosikymmentä. 54-vuotias kunnanjohtaja on tehnyt suurimman osan työurastaan rajavartioston palveluksessa eri tehtävissä kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2004 Lapin oikeustieteellisestä valmistunut lakimies alkoi pohtia kunnanjohtajan tointa toimittuaan edellisen vaalikauden Puolangan kuntapolitiikassa. Paikan avauduttua Ristijärvellä hän tarttui tilaisuuteen, eikä ole päätöstään harmitellut.

– Työ on ollut mukavaa ja kiinnostavaa. Yhteistyö muiden kuntien kesken on aktiivista ja monipuolista. Kansalaisopiston palvelut ostetaan Paltamosta ja aluearkkitehti on yhteinen Hyrynsalmen ja Paltamon kanssa. Rakennusvalvonta on ostopalveluna Hyrynsalmelta. Kiertäviä opettajiakin on joskus hyödynnetty ja Ristijärvi hoitaa koko Ylä-Kainuun maatalouslomituksen. Näitä mietitään koko ajan, että miten yhteistyötä voisi syventää. Kaikissa kunnissa ei tarvitse tehdä samoja asioita, Seppänen toteaa.

Työasiat Seppänen pyrkii välillä hetkeksi unohtamaan varsin perinteisten kainuulaisten harrastusten parissa. Hän luonnehtiikin itseään peruskainuulaiseksi.

– Koetan kuntoilla, hiihdellä ja lenkkeillä. Metsästystä ja kalastusta, ihan perinteisiä harrastuksia. Lentopallon pelaaminen on jäänyt koronan takia vähemmälle. Peruskainuulaisuus on ollut jo lapsuudesta lähtien vahvana. Miten sitten luonnehtisi kainuulaista identiteettiä? No ainakin sitkeää sorttia ollaan, ei anneta periksi ihan vähässä kummassa. Kaikessa toiminnassani olen pyrkinyt siihen, että yhdessä tekemällä ja eteenpäin katsoen päästään tuloksiin. Ei saa jäädä poteroihin makaamaan. On parempi olla etulinjassa vaikuttamassa asioihin kuin odotella mitä sanellaan.


Petri Möttönen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risto Brunou - Kainuulaisen kouluhallinnon voimamies rentoutuu eläkepäivillään mökkijärven rannassa

Risto Brunouta voidaan nätistikin sanoen kuvailla ahkeraksi tekijäksi kainuulaisen koulumaailman monissa käänteissä. Hänen toimikausiensa ...