keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Craig Tyler - Brittiläinen olutseppä löysi kodin Kainuusta

Haapala bnb Oy:n panimovastaava Craig Tyler on mies, joka tuntee oluen salat kuin omat taskunsa. Tämänkin vuoden aikana hänen käsistään lähtee 30 000 litraa erittäin hyvää olutta ympäri Suomen.

Itä-Angliasta Lontoon läheltä lähtöisin oleva Craig tutustui Sotkamosta kotoisin olevaan Kaisa Korhoseen vuonna 2012 Craigin vieraillessa ystävänsä luona Helsingissä. Kaisa muutti Craigin luo Lontooseen vielä saman vuoden aikana. He olivat sopineet, että asuvat molemmissa maissa 3 vuotta per maa, ennen kuin päättivät kumpaan maahan jäävät asumaan. Kaisa sai opiskelupaikan Suomesta ja he muuttivat yhdessä esikoisensa kanssa Jyväskylään 2015. Suomessa asumisen aikana ajatus Haapalasta syntyi, ja päätös kotipaikasta tuli selkeämmäksi.

– Haapalan talo on 152 vuotta vanha ja todella erityinen rakennus. Se on ollut vaimoni suvulla jo viiden sukupolven ajan. Kaisan vanhemmat olivat halukkaita siirtämään tilan jo jälkipolville. Meillä yrittäjillä oli omilla tahoillamme ollut ajatuksia tilan uudistamisesta siitä, miten tilan elämä jatkuisi suvulla. Meitä on neljä yrittäjää. Itseni ja Kaisan lisäksi on hänen veljensä Juho Korhonen ja hänen puolisonsa Venla. Yhdessä aloitimme suunnittelun vuonna 2016, jonka jälkeen alkoi pitkä työrupeama siihen saakka, kunnes Haapala avasi ovensa vuoden 2018 kesällä. Ensin oli paljon suunnittelutyötä, vanhan navetan remontointia ja sekä ruokalistojen että oluiden suunnittelua. Meillä kaikilla on takanamme erilaista ammattitaustaa, joista yhdistettynä syntyi Haapala. Toimintaan sisältyy ravintola, panimo, majoitusta sekä juhla- ja tapahtumapalveluja. Ruoka ja olut sopivat luontaisesti yhteen ja vanhalla tilalla oli runsaasti historiaa, minkä ympärille oli hyvä rakentaa elämyspalveluja, Craig kertoo.


Perinteet kunniaan

Oma panimo mahdollistaa huolella suunnitellut makuparit ruuan ja oluen yhdistelmissä. Oluiden koko suunnitteluprosessissa huomioidaan ravintolan ruokalista sekä Haapalan ajatusmaailma. Jokaiselle Haapalan oluelle löytyy ravintolan listalta sille hyvin sopiva ruoka kaveriksi. Ravintola on myös rakennettu siten, että pöydistä on näkymä panimon puolelle.

– Olen englantilaisen ale-kulttuurin kasvatti, joten luonnollisesti oluemme ovat brittityyppisiä. Ruoka on iso osa Haapalan toimintaa, joten oluiden kehittelyssä ei ole ryhdytty hurjastelemaan. Oluen pääasiallinen tehtävä on tukea ruokaa. Muutamat panimot tekevät hurjiakin juttuja chilien ja vastaavien mausteiden kanssa, mutta me haluamme mieluummin kunnioittaa perinteitä ja lähiseudun raaka-aineita, Craig toteaa.

Brittiläisittäin erikoisin mauste lienee Korpikuusen kuiskaus -pale alessa käytetty kuusenkerkkä. Omilta mailta kerätyt kuusenkerkät eivät kuitenkaan ole oluen hallitseva elementti, vaan paremminkin aavistus ja hillitty jälkimaku. Usvainen uitto -tervaporteriin käytetty terva puolestaan tulee Lentiirasta. Kaikki Haapalan oluissa käytettävät maltaat tulevat Pehkolan mallastamolta Ruukista, sillä se on panimoa lähimpänä sijaitseva mallastamo. Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvattaa oluiden maltaat omilla pelloilla.

1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu tila tarjoaa yritykselle mainiot puitteet nojata brändäyksessään seudun historiaan, perinteisiin ja vanhoihin tarinoihin. Tämä näkyy tuotesuunnittelussa esimerkiksi siten, että kuusenkerkkäoluessa maistuu häivähdys ikiaikaista kainuulaista maisemaa. Myös tervalla maustettu porter on tarkoin mietitty kokonaisuus. Porter-oluet ovat peräisin Lontoon jokisatamista. Nämä tummat ja vahvat oluet kehitettiin sisukkaille joki- ja satamatyöläisille 1900-luvulla, mistä myös nimi porter on peräisin. Kun tervaa vielä tuotettiin Kainuussa suuria määriä ja kuljetettiin Tervan Tietä Ouluun ja sieltä Tukholmaan, myytiin laivojen pintakäsittelyyn tarkoitettu terva usein lopulta Britannian laivastolle samoihin aikoihin kun porterit siellä kehitettiin. Näin nämä kaksi tarinaa siis kietoutuvat toisiinsa.


Kaupungin vilskeestä metsien huminaan

Ennen Kainuuseen muuttamistaan Craig oli ehtinyt vierailla maakunnassa useita kertoja neljän vuoden aikana. Muutto ei siis aiheuttanut kulttuurishokkia, vaan panimovastaava ennemminkin odotti muuuttoa Kainuuseen, koska se oli mahdollisuus erilaiseen elämän tapaan kiireiseisen ja äänekkään Lontoon jälkeen

– Olen kasvanut lähellä Lontoota Euroopan tiheimmin asutussa ympäristössä. Kainuu on yksi Euroopan harvimmin asutuista paikoista, joten onhan siinä hienoinen ero. Sanoisin, että myös väestön luonteessa on jonkinlaisia eroja. Helsingissä nämä erot eivät ole niin huomattavia, mutta täällä pohjoisemmassa ihmiset ovat alkuun varautuneempia ja avautuvat vasta tutustuttuaan. Yhteisöllisyys on täällä paljon voimakkaampaa kuin isoissa kaupungeissa, Craig kertoo.

Craigin mielestä suomalainen olutkulttuuri elää ja voi hyvin. 

– Piirit ovat tietysti aika pienet, mutta yhteishenki on hyvä ja auttavainen. Yhteistyötä tehdään ja tietoa jaetaan mielellään tekijöiden kesken. Suomen olutkulttuuri suosii perinteisesti saksalaistyyppisiä oluita, mutta Haapalan panimo tarjoaa ehkä jotain vähän erilaista, ottaen vaikutteita Englannista ja Suomesta, Craig sanoo.

Haapalan tilalla järjestetyt panimokierrokset ja olutmaistajaiset ovat olleet katkolla koronan takia. Craig suunnittelee toiminnan uudelleen avaamista rajoitusten sallimissa puitteissa kesäkuun aikana. Muuhun palvelutarjontaan ja panimon tuotteisiin voi perehtyä tarkemmin nettisivuilla: www.haapalabnb.fi


Petri Möttönen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risto Brunou - Kainuulaisen kouluhallinnon voimamies rentoutuu eläkepäivillään mökkijärven rannassa

Risto Brunouta voidaan nätistikin sanoen kuvailla ahkeraksi tekijäksi kainuulaisen koulumaailman monissa käänteissä. Hänen toimikausiensa ...