Jaana Keränen - Matkailumarkkinat siirtyivät vauhdilla virtuaalimaailmaan

Kuva: Miina Lukkari

Wild Taiga on tuotemerkki, jota käyttää vuonna 2004 perustettu matkailuyhdistys Idän Taiga ry sekä siihen kuuluvat yritykset kotimaan ja ulkomaan yhteismarkkinoinnissa. Jäsenyrityksiä on kuutisenkymmentä, joista pääosa Kuhmosta ja Suomussalmelta. Yrityksiä on mukana myös muualta Kainuusta sekä lisäksi muutamia Pohjois-Karjalasta ja Taivalkoskelta.

Jaana Keränen toimi Idän Taiga ry:n palveluksessa viimeiset kahdeksan vuotta. Sitä ennen Idän Taiga ry oli Keräsen asiakkuutena Pohjolan Myllyssä ja Nordic Marketing GmbH:ssa työskennellyn seitsemän vuoden ajan. Sinä aikana hän on rakentanut yhdistyksen kansainvälistä markkinointia ja Wild Taigan tuoteperhekokonasuutta eteenpäin. Yhdistyksen toiminta rahoitetaan jäsenyritysten liikevaihdon mukaan määräytyvällä yhteismarkkinointimaksulla. Lisäksi kuntarahoittajina ovat mukana Kuhmon kaupunki ja Suomussalmen kunta. Resursseja saadaan myös hankkeiden kautta.

– Yhteismarkkinointi on toiminnan tärkein osa-alue, mutta siihen kuuluu myös tuotekehitystä ja koulutusta, joita tehdään pitkälti hankkeiden kautta. Yrittäjille on esimerkiksi järjestetty valmennuksia sähköisten varausjärjestelmien käyttöönottoon ja muutenkin avittamaan liiketoiminnan kehittämisessä. Tuotekehitys on matkailutuotteiden tekemistä, mutta myös verkostoitumista ja yritysten yhteistyötä. Esimerkiksi kiertomatkatuotteita, jotka kulkevat useamman Kainuun kunnan kautta, Keränen kertoo.

Markkinointi on onnistunut hyvin etenkin kansainvälisellä puolella. Wild Taiga on eurooppalaisilla matkailumarkkinoilla hyvin tunnettu tuotemerkki Pohjoismaita myyvien matkanjärjestäjien keskuudessa.

– Siitähän se on kiinni, että yrittäjät vetovoimaisine tuotteineen ovat pysyneet mukana ja olleet nohevia. Kaiken aa ja oo on yritysten aktiivisuudessa ja yhteistyössä. Tärkeää on myös se, että mukana on luontopuolen ja kulttuuripuolen toimijoita tekemässä yhteispaketteja ja markkinoimassa samassa rintamassa. Nämä alat usein kulkevat hyvin eri latuja, Keränen toteaa.

Lennokas digiloikka

Korona on vaikuttanut alan yrityksiin monin eri tavoin. Ravintolat ja tapahtumat ovat olleet syvässä liemessä rajoitusten kanssa ja etenkin ulkomaisiin turisteihin keskittyvät liiketoimet ovat pulassa. Toisille muutokset ovat tuoneet lisää rahaa kassaan ja yleensä ottaen pakon edessä uudistetut käytännöt ovat tehostaneet joitain toimintoja.

– Kainuu sinällään on pärjännyt koronan keskellä hyvin kotimaan asiakkaiden varassa. Joidenkin yritysten asiakaskunta on osittain tai jopa kokonaan ulkomaalaisten vieraiden varassa, mikä tarkoittaa sitä, että niissä on jouduttu etsimään kokonaan muita töitä. Osalla kotimaiset asiakkaat ovat korvanneet jotain, mutta liikevaihdot ovat kuitenkin tippuneet todella rajusti. Muutamilla yrityksillä liikevaihto on taas lisääntynyt kotimaan matkailun osuuden lisääntyessä. Matkailun myynti- ja markkinointitavat menivät kokonaan uusiksi, kun ei pystytty enää järjestämään tutustumiskäyntejä kansainvälisille matkanjärjestäjille ja lehdistölle. Emme myöskään pääse matkailualan myyntitapahtumiin ulkomaille, joissa matkanjärjestäjien kanssa sovitaan tulevista tuotteista, Keränen kertoo.

Myyntitapahtumat ovatkin siirtyneet verkossa tapahtuviksi. Kokoussovellusten avulla järjestetyissä myyntitapahtumissa tavataan matkanjärjestäjiä ympäri maailman. Tutustumismatkoja on tehty virtuaalisesti niin, että yrittäjät itse ovat kuvanneet palveluistaan persoonallisia videoita, joilla he esittelevät tuotetarjontaansa ostajille.

– Digitaalista loikkaa on otettu todella paljon. Tämän puolen kehittäminen onkin meillä ollut ohjelmassa jo aikaisemmin esimerkiksi sähköisten varausjärjestelmien ja somekanavien muodossa. Tätä puolta korona on jouduttanut. Se oli pakkorako, kun ei muutakaan pystynyt. Nämä tulevat osittain myös säilymään. Ennen ajettiin kokouksissa satoja kilometrejä pitkin Kainuuta tai matkustettiin Berliiniin, nyt istutaan Teamsissa. Kehitys on ollut lyhyessä ajassa huikeaa, Keränen ihmettelee.

Koronarajoitusten helpottaessa vähin erin alkavat turistit taas pian liikkumaan. Keränen pitää kehityssuuntaa hyvänä, mutta muistuttaa varovaisuudessa. Juuri nähty Venäjän jalkapalloreissu on hyvä esimerkki siitä, miten pian asiat voivat muuttua.

– Nyt kun alamme pikkuhiljaa saada taas ulkomaisia kävijöitä, toivoisin kaikkien muistavan, että eihän se tauti ole mihinkään vielä kadonnut. Kun kuljetaan ja matkaillaan, niin tehdään se vastuullisesti, jotta vapaus liikkumiseen säilyisi, Keränen toivoo.

Yhdessä tehokkaammin

Kainuun matkailun kansainvälinen kehittäminen kulkee käsi kädessä lentoyhteyksien kanssa. Kotimaan matkailijat saapuvat lähes poikkeuksetta omilla autoillaan, sillä maakuntamme keskeinen sijainti on päivämatkan päässä kaikkialta Suomesta. Laajemmassa näkökulmassa Keränen pitää leveän rintaman yhteistyötä tärkeimpänä asiana.

– Yksittäisen kunnan, alueen tai yrityksen yksin tekemä markkinointi ulkomaille on kuin pisara meressä, eikä siinä riitä resurssitkaan. Markkinointi ei ole halpaa, mutta laajalla rintamalla yhteistyötä tekemällä varojen käyttöä voidaan entisestään tehostaa. Haasteena on se, että meillä on viisi matkailualuetta, joissa tuotteet kohderyhmineen ovat keskenään hyvin erilaisia. Alueiden yritysten kv-osaamisen taso pitäisi saada samalle tasolle ja joillain alueilla olisi tehtävä voimakkaasti ihan perustyötä, tuotteistamista. Myyntiähän on vaikea tehdä, jos ei ole hinnoiteltua tuotetta mitä myydä, Keränen sanoo.

Puutarhahommia ja perinnemaiseman entisöintiä

Matkailupuolen työuraa Keräsellä on takanaan reilut kolme vuosikymmentä. Kansainvälisen markkinoinnin parissa hän on työskennellyt 90-luvun puolesta välistä lähtien. Työura on sisältänyt paljon erilaista tekemistä ja ihmisten parissa toimimista.

– Olen käynyt aikanaan matkailupuolen koulun ja olin kesätöissä Kainuun Opistolla kurssisihteerinä ja ajoin isäni taksia. Sieltäköhän tuo olisi lähtenyt? Alkuun olin Sotkamossa viisi vuotta hotellialalla. Sitten opiskelin lisää markkinointia ja olin perustamassa maakunnallista markkinointi- ja myyntiyhtiötä, jonka kanssa muutaman vuoden toiminnan jälkeen koettiin konkurssi. Sen jälkeen olin Lapissa laittamassa pystyyn safariyritystä ja työskentelin Vuokatista käsin yhden viisivuotisen Järvi-Suomen matkailuhankkeen tehtävissä. Siitäpä jo aletaankin lähestyä tätä päivää ja pitkää rupeamaa Idän Taigan kanssa, Keränen laskeskelee.

Keräsen ensimmäisiin kansainvälisiin markkinointitehtäviin kuului Vuokatti Teamin Venäjän valloitus 1990-luvun loppupuolella. Vuokatti oli Suomen matkailualueista ensimmäinen, joka ryhtyi rajojen avauduttua markkinoimaan venäläisille ja onnistui isosti.

– Sieltä tuli ensimmäinen joulujuna suoraan Kajaaniin. Venäjänkielisiä ihmisiä ei hirveästi ollut silloin vielä töissä, mutta Tuliketusta löytyi venäjää puhuva siivooja, joka toimi oppaana ensimmäiselle ryhmälle, Keränen muistelee.

Matkailu- ja kulttuuririennot Jaanalla jäävät muutamiin kesän kotimaisiin tapahtumiin. Kun on jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa töiden merkeissä, tuntuu vapaa-ajalla oma rauha houkuttelevalta.

– Tahtoo olla, että luonto vetää vapaa-ajalla puoleensa. Teen puutarhahommia ja minulla on Mieslahdessa menossa kotitilalla perinnemaiseman entisöintioperaatio.

Petri Möttönen