Milla Veteläinen - Politiikka kuuluu myös nuorille

Suomussalmen kunnanvaltuustoa viime kuntavaaleista lähtien johtanut Milla Veteläinen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt olla mukana yhteisten asioiden hoitamisessa jo jonkin aikaa. Poliittinen ura ei alkanut kertarykäisyllä, vaan on enemmänkin luonteenpiirteiden sanelema asia.

– Ympärillään huomaa asioita, joihin huomaa haluavansa vaikuttaa ja tehdä töitä. On suoraan arkipäivässä huomattavia asioita, mutta myös suurempia kokonaisuuksia. Peruskoulussa olin mukana oppilaskunnassa ja lukiossa taas opiskelijakunnassa. Niissä näki runsaasti suoraan arkeen kohdistuvia vaikutuksia. En silloin ajatellut noita vaikutuskanavia kovin poliittisena areenana, mutta kyllä aktiivinen osallisuus kouluissa kasvatti minua argumentoimaan, mutta myös muun muassa sivistyksen puolestapuhujaksi, Veteläinen kertoo.

Kuntapolitiikkaan Veteläinen ajautui nuorisovaltuuston kautta, jota hän oli myös perustamassa. Nuorisovaltuustossa hän toimi eri tehtävissä useamman vuoden ajan, jonka myötä kunnallisten asioiden hoito tuli tutuksi. Äänestäjät osoittivat luottamustaan paitsi kunta- myös aluevaaleissa.

– On tärkeää, että myös nuorilla on suora vaikutuskanava kunnan asioihin. Se on demokratiakasvatusta parhaimmillaan, ja voi parhaimmillaan kasvattaa myös uusia päätöksentekijöitä. Kunta- ja aluepolitiikkaan lähtemiseen sysäyksenä oli se, että mielestäni merkittäville asioille tarvittiin puolestapuhujaa ja ajattelin, että voisin olla vaihtoehto, Veteläinen pohtii, Veteläinen pohtii.

Seuraava tähtäin Veteläisellä on eduskuntavaaleissa. Kainuun keskustan piiri asettaa ensi kevään eduskuntavaaleihin kolme ehdokasta, jotka valitaan tämän kevään aikana jäsenvaalissa kuuden ehdokkaan joukosta.

Keskustalaisuus on osittain kotikasvatuksen tulosta, mutta alkiolaisuuden perusperiaatteet vaikuttivat ratkaisevammin Veteläisen puoluevalintaan.

– Ei perhetaustaakaan voi vähätellä, mutta luin monen puolueen ohjelmia ja vaihtoehtoja oli useita. Kuitenkin keskustalaisuuden tärkeimmät ja rakkaimmat teemat ponnistavat syvältä. Oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys, köyhän asia ja sivistys yhdistävät minut vahvasti keskustaan. Valinta oli näistä lähtökohdista luonnollinen, Veteläinen kertoo.

Vaikutuskanavat muutoksessa

Äänestysaktiivisuus vaaleissa kuin vaaleissa on jatkuvasti laskusuuntainen. Erityisesti tämä näkyy nuorten kohdalla. Veteläinen ei usko asian johtuvan siitä, etteivät nuoret olisi kiinnostuneita yhteisten asioiden hoitamisesta. Vaikutusmenetelmät ovat vain olleet kovassa murroksessa.

– Äänestysaktiivisuden laskun myötä on nähtävissä uudenlaisen aktiivisuuden syntyä esimerkiksi erilaistan kansalaisliikkeiden myötä. Vaikka puolueissa käy kato, en usko nuorten laiskistuneen ajattelemaan, ettei asioiden eteen kannata tehdä töitä. Vaikutuskanavat ovat nykyään erilaisia median monipuolistumisen myötä. Ei politiikka ole mihinkään kuolemassa, vaan se on läsnä kaikkien arkielämässä, Veteläinen arvelee.

Kunnallispolitiikan kenttä on seniorivaltainen alue. Kaksikymppinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja ei ole aivan yleinen ilmiö, ja monien konkareiden voisi kuvitella suhtautuvan siihen jonkinlaisella varauksella. Veteläinen ei ole itse kohdannut kohtuuttomasti tarpeettomia ennakkoluuloja.

– Jonkin verranhan sitä aina tulee, mutta enemmän koen saaneeni kannustusta ja rohkaisua. Luonteeni on sellainen, että haluan tehdä kovasti töitä ja vaikuttaa monikanavaisesti erilaisten ihmisten seurassa ja erilaisilla areenoilla. Vaikka väheksyntää ja kommentointia tuleekin, ajattelen perinpohjaisesti niin, että jos kritiikkiä ei tulisi, ei ole mitään muutostakaan saanut aikaiseksi. Tällainen kuuluu politiikkaan. Toki asiattomalle käytökselle vedetään raja, Veteläinen sanoo.

Periksiantamaton kainuulainen

Veteläinen työskentelee tällä hetkellä Elävä Kainuu Leaderilla, tehden töitä erityisesti nuorten osallisuustyön parissa. Toukokuun loppuun saakka kestävässä hankkeessa tehdään yhteistyötä nuorisovaltuustojen ja yhdistysten kanssa.

– Pohdimme, miten nuoret voisivat paremmin juurtua Kainuuseen ja mitkä olisivat niitä edellytyksiä, että kotiseudulla asuminen olisi mahdollista. Isoja ja kokonaisvaltaisia kysymyksiä, mutta kevään mittaan on saatu hyvää tilastotietoa ja mielenkiintoista pohdintaa, Veteläinen toteaa.

Leipätöiltä ja luottamustehtäviltä liikenevän vapaa-ajan hän käyttää lukemiseen ja kuntoiluun. Luottamustehtävien hoito on enemmän elämäntapa kuin harrastus.

– Tykkään lukea ja perehtyä. Luen kokouspapereita ja myös asioita niiden ulkopuolelta ja koetan syventää ymmärrystäni. Lukemisen ohessa liikun luonnossa ja käyn kuntosalilla. Kokousmateriaaleihin perehtyminen ei ole minulle millään tavalla vastenmielistä. Se on osa minulle osoitettua luottamusta, Veteläinen kertoo.

Veteläinen mainitsee yhdeksi määrittäväksi luonteenpiirteekseen periksiantamattomuuden. Hänelle on tärkeää päästä vaikuttamaan tärkeiksi kokemiinsa asioihin, mutta pitää myös yhteistyökykyä tärkeänä ja haluaa ymmärtää erilaisia näkökantoja.

– Vaikka ajattelenkin olevani periksiantamaton, haluaisin kuitenkin sanoa olevani mukava tyyppi. Elämä ei kuitenkaan aina niin hirveän totista ole, hän toteaa.

Periksiantamattomuuden ja toisaalta kyvyn asettua toisen saappaisiin Veteläinen näkee vahvasti kainuulaisina luonteenpiirteinä. Kainuulaisuus on muutakin kuin asuinpaikka.

– On mielenkiintoinen tosiasia, että kainuulaiset kokevat oman maakuntaidentiteettinsä yleisesti todella vahvana ja kokevat kuuluvansa näihin maisemiin. Kuulun siihen prosentuaaliseen enemmistöön, joka kokee ympäröivät ihmiset, maisemat ja toimintatavat tärkeiksi. Kyllähän se iso identiteettikysymys on. Kotiseutu jättää ihmiseen jäljen. Sen puolustamisesta on tullut itselleni kohtalonkysymys. Maakunta on merkittävä ja tärkeä, senhän takia päätöksentekoon on lähtenyt mukaan.

Petri Möttönen