keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Pentti Malinen - Maakuntajohtaja suurten muutosten äärellä

Maakunnan liitto on jäsenkuntiensa muodostama kuntayhtymä, joka toimii aluekehitysviranomaisena ja vastaa oman maakuntansa yleisestä kehittämisestä sekä alueensa maakuntakaavoituksesta. Jokaisen
Suomen kunnan on oltava jonkin maakunnan liiton jäsen. Kainuun liittoa johtaa maakuntajohtaja Pentti Malinen. Hän aloitti tehtävässään vuonna 2013, jolloin Kainuun maakuntakokeilu oli juuri tullut päätökseensä. Sitä ennen hän ehti toimia puolentoista vuoden ajan aluekehitysjohtajana kokeilun aikaisessa Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Mitä sitten maakunnan johtaminen käytännössä on ja millainen on maakuntajohtajan työpäivä? Malinen pitää kysymystä haastavana, sillä tyypillistä työpäivää ei ole.

– Kainuun liitto on maakuntamme poliittisesti ohjattu organisaatio, joten maakuntajohtajan tehtävä on edustaa niitä näkökantoja, mitä maakuntahallituksella on erilaisiin asioihin. Olemme Kainuun edunvalvoja päätöksenteon suuntaan niin valtakunnan kuin myös EU:n tasolla. Lakisääteistä työtä tekevällä suunnittelupuolella on omat vastuualueensa ja asiantuntijaorganisaationsa, mutta maakuntajohtajan tehtäväalue painottuu maakunnan edun ajamiseen, edustamiseen ja kansainvälisiin kontakteihin, Malinen tiivistää.

Kainuun liiton aluekehitystoimintaan kuuluu EU-hankerahoitusten jakaminen alueellisille kehityshankkeille. Maakunnan elinvoima riippuu merkittävissä määrin näistä hankkeista, joten vastuu on painava myös maakuntajohtajalla, joka esittelee päätöksentekoon liittyvät seikat yhteistyöryhmälle ja hallitukselle.

– Maakuntajohtajan rooli on valtavan hyvä näköalapaikka. Merkittävät Kainuuta koskevat poliittiset asiat niin maakunnan sisällä kuin Helsingissä ja Brysselissäkin ovat aivan äärellä. Niistä on maakuntajohtajan oltava mahdollisimman hyvin perillä ja niihin täytyy tarvittaessa tarttua, Malinen sanoo.

Maakuntajohtaja istuu hyvällä näköalapaikalla myös maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluissa. Väliaikaisen hallintoelimen puheenjohtajana Malinen ohjaa valmistelutyötä keskeiseltä paikalta.

– Kesäkuussa tulee kolme vuotta siitä kun Kainuussa aloitettiin maakuntauudistuksen valmistelu. Kainuulla on maakuntakokeilun jäljiltä huomattavan hyvät lähtöasetelmat muuhun maahan nähden. Sote on valmiiksi integroitu maakuntaan, joten näiden kolmen vuoden aikana ei ole tarvinnut yhtä valtavaa urakkaa kuin muualla. Suurin osa maakunnista on perustanut samanlaisen kuntayhtymäorganisaation kuin meillä. Näin ollen meillä on ollut mahdollisuus laaja-alaisempaan valmisteluun, Malinen kertoo.

Laaja-alaisempaan valmisteluun kuuluu muun muassa varautuminen siihen, että joku vielä saa kuin saakin kirnun kaadettua ennen tulevan uudistuksen läpivientiä. Maakuntajohtaja puhuu alueellisesta varautumisesta.

– On päätetty perustaa tänne varautumisfoorumi ihan sillä ajatuksella, jos vaikka uudistus viivästyisikin. Varsinkin taloushallinon ja tietojenkäsittelyn osalta on pakko tehdä uusia ratkaisuja, kun kunnat irtautuvat sote-kuntayhtymän yhteisistä palveluista. Uuden maakunnan strategiatyö on hyvin käynnissä ja suunnitelmia on valmisteltu paljon. Ihan loppuun niitä ei voida viedä ennen lainsäädännön valmistumista. Olemme kuitenkin iskuetäisyydellä, kunhan vain lait saataisiin voimaan ja maakuntavaalit pidettyä.

Silloin kun maakunnan johtaminen ei pidättele Malista, käyttää hän aikaansa mielellään liikunnan parissa. Liikunta on läheinen osa elämää nykyisin lähinnä itse urheillen, mutta aikaisemmin myös hallinnollisissa luottamustehtävissä toimien. Menneinä vuosina hän on ollut pitkään Kajaanin suunnistajien johtokunnan puheenjohtajana sekä Kainuun liikunnan hallituksessa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Maakuntajohtajan työsarka on antanut aihetta karsia paljon sidonnaisia luottamustehtäviä.

– Joku on saattanutkin kuulla, että suunnistan mielelläni. Se on aivan paikkansa pitävä tieto. Talvella tykkään hiihtää. Hiihtäminen ja suunnistaminen ovat meille perheen ja jopa suvun yhteisiä harrastuksia. Olenkin lähdössä vaimoni sekä sisareni ja hänen miehensä kanssa Portugaliin rastiviikolle loman alkaessa tällä viikolla. Maaliskuussa on jonkinlainen laturetki tiedossa melkein jokaiselle viikonlopulle

Penkkiurheilulle ei Malisella juurikaan jää aikaa, vaikka työn puolesta sitäkin osastoa esiin nousee Kainuun liiton sponsoroidessa urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Yhteistyö hyödyttää seuratoimintaa ja vie maakunnan imagoa eteenpäin.

– Jonkin verran pääsee työn puolesta seuraamaan. Sotkamon Jymy ja Vuokatti Ski Team ovat hyviä esimerkkejä yhteistyöstä. Pidän enemmän perinteisten lajien kuin joukkuelajien seuraamisesta. Vapaa-aikaa on kuitenkin niin vähän, että mieluummin käytän sen omaan liikkumiseen, Malinen kertoo.

Maakunnassamme ei siis ole syytä menettää yöuniaan vaikka käsillä onkin isoja muutoksia. Hallinnollista valmistelua tehdään huolellisesti ja Malinen muistuttaa nälkämaan aikojen olevan muutenkin historian havinaa.

– Kainuun tulevaisuus on valoisampi kuin vuosiin. Tilastot kertovat, että työllisyysasteemme on nopealla tahdilla saavuttamassa valtakunnallista keskiarvoa, kun pari vuosikymmentä olemme olleet pahinta työttömyysaluetta Suomessa. Ykkösasia alkaakin kohta olla osaavan työvoiman saatavuus, ja se onkin nostettu kärkeen suunnitelmia tehdessä. Iso asia tulevaisuuden kannalta on investointien toteutuminen. Hyvä uutinen oli viime viikolla Pölkky Oy:n iso investointiohjelma, tällaisia tarvitaan lisää ja mieluummin vielä isompiakin. Investointimahdollisuuksia tarkkaillaan jatkuvasti. Suurin niistä tietysti on Paltamon biotuotetehdas, mutta esimerkiksi kaivannaisalalla on paljon tulevia vaikutuksia. Voidaan sanoa, että mikään toimiala ei meillä ole huonossa hapessa. Matkailun ja kansainvälistymisen uskon lähtevän kunnolla käyntiin aivan lähiaikoina, Malinen arvelee.

Uhkatekijät Kainuun tulevaisuutta ajatelleen ovat samat kuin muuallakin kasvukeskusten ulkopuolisessa Suomessa. Väestörakenteen kehityksen kompensaatioksi olisi Malisen mukaan ajateltava luovia ratkaisuja.

– Syntyvyystilastot ovat koko maassa synkät, joten kestävyysvajeeseen ei ole tiedossa helpotusta pitkällä aikavälillä. Tämä nostaa keskustelun työ- ja opiskeluperäiseen maahanmuuttoon. Siitä on avattava uutta keskustelua ja Kainuun tulevaisuutta on muutenkin katsottava uusista ja rohkeammista ratkaisuista pidemmälle mentäessä. 


Petri Möttönen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risto Brunou - Kainuulaisen kouluhallinnon voimamies rentoutuu eläkepäivillään mökkijärven rannassa

Risto Brunouta voidaan nätistikin sanoen kuvailla ahkeraksi tekijäksi kainuulaisen koulumaailman monissa käänteissä. Hänen toimikausiensa ...