keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Anu Tervonen - Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja kaipaa lisää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa

Vuolijoella syntynyt ja Kajaanissa kasvanut Anu Tervonen on kipparoinut Kainuun Yrittäjiä vuoden 2017 marraskuusta lähtien pikäaikaisen toimitusjohtajan Pekka Ojalehdon siirryttyä eläkepäivien viettoon. Tervosella on ollut hyvät näköalat yritysmaisemiin koko työuransa ajan. Hommat alkoivat vuosituhannen taitteessa Kajaanin kaupungin palveluksessa erilaisissa elinkeinojen kehittämistehtävissä. Hän toimi muun muassa elinkeinosihteerinä vuosina 2001-2004. Sieltä hän suuntasi kohti Pirkanmaata, ja toimi noin kahdeksan vuoden ajan Nokian kaupungilla yritysasiantuntijana, yritysneuvojana ja elinkeinosihteerinä. Nokian vuosiin mahtui myös yritysneuvontaa Uusyrityskeskus Ensimetrin palveluksessa. Koulutukseltaan Tervonen on tradenomi Kajaanin ammattikorkeakoulusta. Ylempi AMK-tutkinto (MBA, sähköisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden koulutusohjelma) tarttui mukaan Pirkanmaalta. 

Lopulta veri veti takaisin Kainuuseen. Tervonen aloitti työt Paltamon kunnan kehitysjohtajana vuonna 2012.

– Kun tulin Paltamon kehitysjohtajan tehtävään, maailman taloustilanne näytti kurjalta myös Kainuusta käsin katsottuna. Paltamossa oli jo vuosia suunniteltu matkailun kehittämistä, mutta työ ei ollut päässyt kunnolla alkuun. Potentiaalia oli kuitenkin paljon, ja viiden vuoden aikana saimme muun muassa käynnistetyksi Kivesvaaran kehittämisen ja sidoimme jättiläisten tarinan vahvaksi osaksi Paltamon matkailuidentiteettiä, Tervonen muistelee.


Haasteena eläköityminen ja työvoimapula

Yrittäjien akuuteimmat hankaluudet ovat Kainuussa hyvin samankaltaisia kuin muuallakin maassa. Osaavaa työvoimaa ei meinaa enää löytyä mistään ja suuri osa yrittäjistä on siirtymässä pian eläkkeelle. Työvoimapula näkyy jatkuvasti myös yhä pienemmissä yrityksissä. Tämä on laitettu merkille järjestössä ja asian korjausliikkeitä suoritetaan.

– Kainuun Yrittäjien toiminnassa ollaan ryhdytty selkeästi panostamaan nuoriin yrittäjiin huomioimalla heidät paremmin tapahtumatarjonnassa ja toiminnassa. Olemme pyrkineet rennompaan osallistuvaan ja osallistavaan toimintaan sekä kehittäneet verkostojen toimintaa. Perinteisiä yrittäjätapahtumia on uudistettu paitsi sisällöltään, myös tiedotukseltaan ja markkinoinniltaan, Tervonen kertoo.

Tekemistä on runsaasti, mutta työ näyttäisi myös kantavan hedelmää. Isossa kuvassa PK-yritysbarometrin mukaan kainuulaisten PK-yrittäjien usko tulevaisuuteen on vahvistunut merkittävästi ja kasvuhakuisia yrityksiä on enemmän kuin maassa keskimäärin. Uskoa ovat vahvistaneet teollisuuden investoinnit, kuten Terrafame, Transtech, ST1, Renforsin ranta, Kuhmon mekaaninen puunjalostus sekä tietysti KaiCellin suunnitelmat. Kun isoilla toimijoilla on hyvät näkymät, säteilee se myöskin PK-sektorille, joka on kirjaimellisesti Suomen talouden selkäranka.

– Kainuussa on kolme suuryritykseksi luokiteltavaa yritystä: Terrafame, Transtech ja Osuuskauppa Maakunta, joka sinänsä ei ole yritys, vaan osuuskunta. Käytännössä lähes kaikki Kainuun yritykset ovat PK-yrityksiä. Yksinyrittäjiä yrityskannasta on kuutisenkymmentä prosenttia. Jos jokainen yksinyrittäjä palkkaisi ensimmäisen työntekijänsä, niin olisihan sillä valtava vaikutus. Varsinkin niillä aloilla, joilla on vielä paljon työttömiä, esimerkiksi palvelualoilla, Tervonen pohtii.


Nuorisossa on tulevaisuus

Väestöennuste on karmean näköinen maakuntamme tulevaisuuden yrittäjyyttä ajatellen. Faktaskenaario on, että nykytrendin jatkuessa Kainuussa on vuonna 2040 alle 60 000 asukasta. Jos asialle halutaan tehdä jotain, olisi pian käsillä viimeiset hetket ruveta katselemaan työrukkasia käsiin. Tervosen mukaan tilanne on hyvinkin vielä pelastettavissa.

– En vielä olisi vaipumassa synkkyyteen, mutta on korkea aika kääriä hihat ja tehdä asioita puhumisen sijaan. Meillä myös on siihen mahikset. Mainetyötä ja markkinointia on ryhdyttävä tekemään aivan uudella tavalla ja uusilla konsteilla. Myös työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä ja helpotettava ja mietittävä, millaisilla porkkanoilla saisimme Kainuuseen muuttamaan enemmän nuoria perheitä ja jo maakunnassa asuvat tekemään lisää lapsia. Varsinkin kehys-Kainuussa Kajaanin ja Sotkamon ulkopuolella on paljon eläköityviä yrittäjiä, joiden on vaikea löytää toiminnalleen jatkajaa. Jos kymmenen vuoden kuluessa puolet kainuulaisista yrittäjistä luopuu toiminnastaan, joutuvat markkinat muiden käsiin jos jatkajia ei löydy, Tervonen arvelee.

Nuorison into yrittäjyyteen on kasvanut. Tuoreimpien selvitysten mukaan kaksi kymmenestä alle 18-vuotiaasta näkee yrittäjyyden houkuttelevana vaihtoehtona työllistymiselle. Vuosituhannen vaihteessa vastaava luku oli alle yksi kymmenestä. Oppimisympäristö onkin tehnyt muutosta yrittäjähenkiseen suuntaan. Kainuussa toimii käytännön tekemistä pulpetissa istumisen sijaan korostava YritysAmis, joka on Suomen tasolla ainutlaatuinen.

– Kainuussa on tehty yrittäjyyskasvatuksen suhteen hyvää työtä. Yritteliäisyys ja yrittäjähenkinen asenne on otettu strategiaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Se onkin hyvä lähtökohta muuhunkin työelämään kuin yrittäjyyteen. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on saatava edelleen tiivistymään. Sieltähän ne uudet yrittäjät kasvatetaan, Tervonen toteaa.


Lisää avointa vuorovaikutusta

Järjestötoiminta sisältyy Tervosen aikatauluun myös työelämän ulkopuolella. Vapaa-aika kuluu kahden lapsen ja puolison kanssa puuhastellen.

– Tykkään liikkua luonnossa perheen kanssa, varsinkin vesillä. Kalastaminen on kivaa. Olen myös mukana yhdistystoiminnassa mm. MLL:ssa, ja haluan sillä tavoin olla osa yhteisöä muutenkin kuin työni kautta, Tervonen sanoo.

Tervosen filosofiaan kuuluu avoimen vuoropuhelun käyminen eri toimijoiden välillä. Asia onkin kehittynyt hänen mielestään positiivisempaan suuntaan.

– Olen mielestäni tuonut avoimempaa vuoropuhelua yrittäjäjärjestön toimintaan. Avoimuus ja konkreettinen yhdessä tekeminen eri tahojen kanssa on tärkeää ja vain siten voimme rakentaa parempaa yhteistyötä. Yrittäjäjärjestö toki on edunvalvontajärjestö, joka on olemassa jäseniään varten, mutta näemme tärkeänä toimia myös koko Kainuun yhteenkokoavana voimana. Haluamme yhdistää yrittäjiä ja julkisen sektorin toimijoita. Autamme julkista sektoria ymmärtämään ja edistämään yrittäjyyttä, koska yritykset ja yrittäjät ovat tärkein elinvoiman lähde.


Petri Möttönen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risto Brunou - Kainuulaisen kouluhallinnon voimamies rentoutuu eläkepäivillään mökkijärven rannassa

Risto Brunouta voidaan nätistikin sanoen kuvailla ahkeraksi tekijäksi kainuulaisen koulumaailman monissa käänteissä. Hänen toimikausiensa ...