Tytti Määttä - Vireä virkamies taistelee harvaan asuttujen alueiden puolesta

Kuhmon kaupunginjohtajana viime vuoden alusta lähtien toiminut Tytti Määttä ei ole kuntajohtaja ja alueiden kehittäjä pelkästään ammatiltaan, vaan hän on sitä myös luonteeltaan. Valtiotieteiden maisterin koulutuksen hankkinut Määttä toimii kaupunginjohtajan työnsä ohella erilaisten valtakunnallisten verkostojen johtotehtävissä, kuten esimerkiksi Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän varapuheenjohtajana sekä Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtajana. Eri toimintatahojen tekemiset tukevat toinen toistaan ja valtakunnallisesti hyväksi todettuja ideoita voi soveltaa oman kaupungin ja kotimaakunnan kehittämisessäkin.

– Johtaminen on nykypäivänä monitahoista työtä, josta hallinnollinen puoli muodostaa vain osan. Koen enemmän olevani kehittävä johtaja kuin hallintoihminen. Olisi tärkeää, että koko kuntaorganisaatio innostuisi kehittämisestä ja saataisiin uusiutumaan. Yhteiskunta kuitenkin uudistuu nopealla aikataululla, joten julkisen sektorin olisi pysyttävä mukana muutoksessa, Määttä toteaa.

Määttä valittiin hiljattain Kainuun vuoden 2019 Vireimmäksi Virkamieheksi. Nimityksen teki Kajaanin Nuorkauppakamari, joka on palkinnut vireän virkamiehen vuosittain jo 36 kertaa. Tunnustuksen kriteereinä ovat kuntasektorin työntekijän ennakkoluulottomuus, esimerkillinen työ ja toiminnan uudistaminen. Perusteluissa kehuttiin erityisesti Määtän someaktiivisuutta sekä hänen taitoaan ajaa, ei vain Kuhmon, vaan koko Kainuun etua. Tämän lisäksi hänet on syksyn aikana nimetty vuoden maaseutukasvoksi sekä työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöksi. Määtän tehtävänä on selvittää tapoja, joilla työskentely ja asuminen olisivat mahdollisia useammalla paikkakunnall sekä arvioida, ovatko elinkeinoministerin alaisuudessa toimivien organisaatioiden nykyiset sijainti- ja toimipaikat parhaat mahdolliset. Työhön kuuluu myös selvittää, mitä monipaikkaisuus edellyttäisi johtamiselta. Vuoden Maaseutukasvo -palkinnon jakavan Suomen Kylät ry:n tiedotteessa todetaan, että Määttä on onnistunut raikkaalla viestinnällään rikkomaan kuplia ja tuomaan myönteistä näkyvyyttä suomalaiselle maaseudulle.

Rajaseutujen kasvatti

Tytti Määttä on syntynyt nykyisen Pohjois-Pohjanmaan alueella Vaalan Säräisniemessä. Tekopaikasta oli matkaa silloiselle maakuntarajalle vain kilometrin verran. Ensimmäiset kosketukset kuntapolitikkaan tekijän roolissa syntyivät opiskelupaikkakunnalla. Hän opiskeli valtio-oppia Turun yliopistossa ja toimi aktiivisesti ylioppilaskunnassa mm. varapuheenjohtajan tehtävissä. Lisäksi hän toimi Turun kaupunginvaltuutettuna sekä Turun edustaja Suomen Kuntaliiton valtuustossa.

– Valmistuttuani en löytänyt Turusta töitä, vaan hain Kuntaliitosta erityisasiantuntijan paikkaa. Tulin valituksi sinne vuonna 2007. Vastuualuettani olivat pienet kunnat ja maaseudun kehittäminen. Aika paljon kiertelin kuntia ja tutustuin erilaisiin kuntiin ympäri Suomea tehdessäni Kuntaliiton maaseutuohjelmaa, Määttä muistelee.

Kuntaliitosta saatu kokemus toi varsin tarpeellisia näköaloja kun lopulta tuli aika palata kotimaakuntaan. Vaalan kunnanjohtajan toimi tuli hakuun vuonna 2009.

– Kahvipöydässä juteltiin työkavereiden kanssa, että sitä voisi hakea. Johtajaopinnot Helsingin yliopistossa olivat tuolloin vielä kesken, mutta minulla oli halu lähteä kehittämään omaa syntymäkuntaani, Määttä kertoo.

Työaikanaan hän ehti kokea myös maakunnan vaihdoksen, kun Vaala liittyi Pohjois-Pohjanmaahan vuoden 2016 alusta lähtien. Kaksi vuotta myöhemmin hänen työmaansa vaihtui toiselle rajaseudulle, tällä kertaa itäisen naapurimaan kupeeseen Kuhmoon.

Ennakkoluulotonta kehittämistyötä

Kuhmon kaupunkina kohtaamat haasteet ovat hyvin pitkälti sellaisia, mitä harvaan asutun pinta-alaltaan ison kunnan haasteet yleensäkin ovat. Toisaalta samat haasteet ovat käsillä myös valtiollisella tasolla. Väestön harveneminen aiheuttaa kulujen kasvua henkilöä kohden ja infran ylläpitäminen hankaloituu. Näitä haasteita olisi Määtän mielestä selätettävä yhteistyössä valtion ja kuntien välillä.

– Saavutettavuuskysymykset ovat iso haaste niin kunnille kuin valtiollekin. Ne liittyvät kaikkeen, kuten esimerkiksi tavarakuljetuksiin, raideliikenteeseen, lentoyhteyksiin ja niiden jatkoyhteyksiin, teiden kuntoon sekä laajakaistan rakentamiseen. Saavutettavuus on ensiarvoisen tärkeä asia jos halutaan alueiden kehittyvän. Tiedon, tavaran ja palveluiden on päästävä liikkumaan, Määttä painottaa.

Toinen akuutti haaste Kuhmon kannalta on ollut toisen asteen opetuksen etääntyminen seudulta. Tähän asiaan on kuitenkin jo tartuttu konkreettisin toimenpiten ja näkyvillä on valoa tunnelin päässä.

– Olemme KAO:n kanssa aloittamassa Taitotehdas-tiimivalmennushanketta, jolla pyritään palauttamaan ammatillista koulutusta Kuhmoon yhteistyössä yritysten kanssa. Peruskoulun päättänyt nuori voisi opiskella ammatin kotikaupungissaan, Määttä kertoo.

Kuhmo tunnetaan Kainuun kulttuurikehtona. Kamarimusiikki elää ja voi hyvin vielä 50 vuoden jälkeenkin ja kansanmusiikkijuhla Sommelo kasvaa vuosi vuodelta. Kaupungissa on tehty ennakkoluulotonta kehitystyötä kirjallisuuden, kalevalaisuuden ja kulttuurin ympärillä. Tästä kertoo myös Unescon myöntämä kirjallisuuskaupunki-status. Unescon luovien alojen verkostoon kuuluu kaksi suomalaista kaupunkia. Toinen on Helsinki ja toinen on Kuhmo.

Maakuntaidentiteetti luonnossa

Määtän kainuulaisuussuhde sitoutuu ympäröiviin maisemiin. Itä-Kainuussa edelleen vahvana elävä erä-kainuulaisuus värittää paikallista kulttuuria ruuasta rakentamiseen.

– Kainuulaisilla on tiivis maakuntaidentiteetti. Meillä on käytössä vahvoja ulkoisia tunnuksia, kuten esimerkiksi hyvin voimakas maakuntalaulu. Oikeastaan maakuntalaulun sanoittamana kainuulaisuuteen liittyy tietynlainen periksiantamattomuus ja kyky elää luonnon kanssa yhteistyössä. Kuhmon ja Suomussalmen alueilla erä-kainuulaisuus on hyvin voimissaan. Se ilmenee vahvana yhteytenä luontoon; metsästys- ja keräilykulttuurina, mikä puolestaan näkyy oikein eläväisenä ruokakulttuurina. Siinä mielessä Itä-Kainuu eroaa hieman Länsi-Kainuusta. Toiselta puolelta tarkastellen kainuulainen saattaa olla herkästi altis vaipumaan näköalattomuuteen ja pessimismiin, Määttä pohtii.

Hyvä esimerkki kainuulaisesta luonnonläheisestä rakentamisesta on Tuupalan hiljattain valmistunut puukoulu. CLT-elementti- ja liimapuutekniikalla toteutettu rakennus on Suomen ensimmäinen massiivipuuelementtitekniikalla rakennettu koulu.

– Puutuoteklusterin kehittämisessä olemme onnistuneet erittäin hyvin. Olemme onnistuneet brändäämään itsemme puu- ja massiivipuurakentamisen edelläkävijöinä. Sen lisäksi meillä on tiettyjä rajan läheisyyteen liittyviä vahvuuksia. Kuhmon strategian kärkenä on ollut olla kansainvälistesti tunnettu biotalouden menestystarina sekä hyvä kasvuympäristö. Haluamme olla lapsimyönteinen kunta jossa perheiden on hyvä asua ja elää.

Petri Möttönen