keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Pasi Ahoniemi - Mummu antoi eväät kunnanjohtajuuteen

Paltamon kuntaa on kipparoinut vuoden 2018 elokuusta lähtien Kontiomäen taajamassa perheineen asuva Pasi Ahoniemi. Ahoniemen kattilakuntaan lukeutuu kunnanjohtajan itsensä ja vaimon lisäksi neljä lasta, joiden ikähaarukka on yhden ja yhdeksäntoista välillä. Vanhin poika aloitti juuri palveluksensa Kainuun prikaatilla

45-vuotias Ahoniemi on koulutukseltaan Tradenomi YAMK. Ennen kuntajohtajan pestiä hän teki pitkän savotan Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnanjohtajana. Kuntapolitiikkaan hän on osallistunut vuodesta 2008 lähtien ja toimi myös kunnanhallituksen puheenjohtajana kuuden vuoden ajan.

Kunnallisten luottamustehtävien pariin hänet ajoi halu olla mukana hoitamassa yhteisiä asioita ja ennenkaikkea kehittämässä omaa kotikuntaa.

Nykyiseen ammattiini lähdin hakeutumaan hyvin pitkälti samoista lähtökohdista. Kunnanhallituksen puheenjohtajan paikalta näki sen potentiaalin, mitä Paltamossa on, Ahoniemi toteaa.


Tähtäimessä entistäkin mukavampi asuinkunta

Paltamon vahvuuksiksi hän laskee keskeisen sijainnin sekä turvalliseen ja sujuvaan arkeen tähtäävän toimintastrategian.

Paltamon sijainti keskeisellä paikalla Kainuussa on suurin tekijä. Kaksi valtaväylää, VT22 ja 5-tie kulkevat kunnan läpi ja meillä on kaksi rautatieasemaa joista toinen risteysasema. Sitten on tietysti vesiväylä, joka on ollut entisaikoina suuri liikkumisen mahdollistaja. Toinen vahvuus on se, että Paltamo on laadukkaan ja turvallisen asumisen kunta, jossa kaikki on aika lähellä. Tähän tulevaisuuteen olemme satsanneet investointien ja kehittämisaihioiden avulla. Vastaavanlaisia mahdollisuuksia on maakunnassa yleensäkin. Kainuuhan on ollut viime viikkoina vahvasti esillä niin valtakunnallisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa, Ahoniemi pohtii.

Yksi hyvä esimerkki tällaisesta strategisesta ajattelusta on vaikkapa se, että Paltamo muutti varhaiskasvatuksensa maksuttomaksi tämän vuoden alusta lähtien. Viime vuonna varhaiskasvatusmaksut toivat kunnan kukkaroon hieman alle 90 000 euroa. Kun tästä rahasta poistaa laskutuksen aiheuttamat kulut, varsinainen tuotto jää Ahoniemen mukaan noin 50 000 euroon. Yhdelle lapsiperheelle vuosittainen säästö voi kuitenkin olla useita tuhansia euroja.


Pohjoinen ulottuvuus

Kunnanjohtajan esisijainen velvollisuus on palvella oman kuntansa hyvinvointia edistäviä asioita. Ahoniemi kuitenkin muistuttaa, että vähäväkisessä maakunnassa on syytä puhaltaa yhteen hiileen, kuten on paljon tehtykin.

Kuntajohtajat eivät edusta pelkästään omaa kuntaansa, vaan toimivat koko Kainuun ja lähialueen lähettiläinä. Kainuun kunnan- ja kaupunginjohtajilla on läheiset, lämpimät ja säännölliset keskusteluyhteydet, eikä pelkästään kuntajohtajien kesken, vaan myös kuntayhtymien ja maakuntajohtajan kanssa on hyvät puhevälit ja yhteistä näkemystä. Luonnollisesti toisten kuntien kanssa ollaan arjessa enemmän tekemisissä kuin toisten, mutta nämä säännölliset keskustelut edesauttavat sitä, että kaikki puhuvat keskenään. Yhteyttä pidetään matalalla kynnyksellä esimerkiksi Whatsapp-ryhmän kautta, Ahoniemi kertoo.

Yksi hyvä yhteistyösauma lienee hiljattain ympäristöluvan saanut biosellutehdashanke. Ahoniemi tähdentääkin, että hanke ei kosketa vain Paltamoa, vaan laajasti koko lähialuetta.

Jokainen joka on vähänkään tutustunut aluetalousvaikutusten arviointiraporttiin tietää, mikä merkitys tällä tulee olemaan Kainuun talouteen ja työllisyyteen, hän toteaa.


Elämänasenne isoäidin perintöä

Ahoniemi vietti hyvin tavanomaisen kainuulaisen lapsuuden Paltamon Mieslahdessa. Nuorempia sisaruksia oli useita, mikä osaltaan antoi motivaatiota yhteisistä asioista huolehtimiselle. Erityisen tärkeäksi lapsuusmuistoksi Pasi mainitsee mummolakesät, joista myös tarttui mukaan paljon kuntajohtajan työssä tarvittavaa asennetta.

Mummu oli hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja otti voimakkaasti kantaa. Puoluepolitiikasta ei sinänsä ollut puhetta, mutta hän luki paljon lehtiä ja seurasi maailman tapahtumia. Aika herkästi hän myös suostui väittelemään näistä asioista, noin positiivisessa mielessä sanottuna. Mieleen ovat jääneet myös hänen kanssaan tehdyt kalareissut; mummu luki lehteä veneen perässä ja minä uitin siimaa laidan yli. Vielä lukioikäisenäkin kävin hänen kanssaan paljon mielenkiintoisia keskusteluja, Ahoniemi muistelee.


Kaipuu rankamehtään

Kuluneen vuoden alkupuoli oli kaikille poikkeuksellinen, niin myös Paltamon kunnanjohtajalle. Aika harrastuksille on kiven alla. Juuri nyt tilanne on hetkeksi helpottanut, sillä kunnanjohtaja tavoitettiin haastatteluun kesken loman.

Kunnanjohtajan työ ei muutenkaan ole tiukasti kelloon tai viikonpäivään sidottua, mutta on ollut melko hektistä. Olen koettanut aina sopivissa väleissä harrastaa liikuntaa, mutta aivan erityisesti olen kaivannut metsätöitä. Nyt lomalla olen ehtinyt viettää aikaa perheen ja harrastusten parissa ja vielä olisi tarkoitus ehtiä kalalle muutaman kerran, Ahoniemi suunnittelee.

Nuoruudessaan Ahoniemi harrasti siluettiammuntaa, jossa hän menestyikin kohtalaisen hyvin. Palkintokaappiin jäi esimerkiksi Euroopanmestaruus Kemissä käydystä kisasta Revolveri A -luokassa vuonna 1991. Kaikista mieleenpainuvimpia olivat kuitenkin oman seuran paikalliset puulaakikisat.

Niissä oli kova taso ja kun kaikki kilpailijat ovat kavereita, tulee kilpailuun omanlaisensa sävy. Se oli mukava ja mielekäs harrastus, mutta jäi vähemmälle näön heiketessä ja loppui kokonaan kun lähdin opiskelemaan. Aina se välillä käy mielessä, että voisi koettaa uudelleenkin, Ahoniemi pohtii.


Periksi ei anneta

Ahoniemi arvelee kainuulaisuuden syntyvän sitkeydestä ja periksiantamattomuudesta. Vielä nykyäänkin puhutaan usein nälkämaasta, joskin termi on käännetty vahvuudeksi; täällä pärjätään oloissa, joissa heikommat sortuvat.

Historian valossa täällä ei ole elämä aina ollut ruusuilla tanssimista, mutta nykypäivän kainuulainen identiteetti kumpuaa juuri sieltä. Luonto ja kainuulaisten luontoyhteys on aivan ainutlaatuista, kuten myös kulttuuriperimä. Täältä on noussut paljon suuria nimiä esimerkiksi runouden ja kirjallisuuden alalla, mutta yhtälailla täältä on noussut huipputeollisuutta ja tekniikkaa. Hyvä esimerkki on Skoda Transtech Otanmäessä, Ahoniemi toteaa.

Näillä eväillä olisi Ahoniemen mielestä enemmänkin hyödyntämismahdollisuuksia. Hän painottaa positiivisuuden merkitystä. On mielekkäämpää käyttää energiansa ratkaisukeskeisyyteen sen sijaan että miettisi perusteluita sille, miksi jotain ei pystytä tekemään.

Olisi hyvä pyrkiä kaikin mahdollisin tavoin hyödyntämään tämä voimakas identiteetti ja puhumaan siitä positiivisessa hengessä, sillä se on hyvä asia. Kainuu on rikas maakunta luonnonvaroiltaan ja varsinkin ihmisiltään. Usein mainitaan kainuulainen kateus, mutta en ole ihan varma olisiko siinä kyse enemmänkin siitä, että pyritään tekemään asiat paremmin kuin toinen, Ahoniemi arvelee.

Kainuulaisuus ei Ahoniemen mielestä ole mihinkään ainakaan katoamassa. Pyydämme kunnanjohtajaa vetämään jalkaansa visionäärin saappaat ja ennustamaan, miltä näyttää Kainuu vuonna 2100.

Kyllä Kainuu niittää mainetta monellakin saralla. Täältä viedään monenlaista tuotetta, eikä varmasti vähiten matkailutuotteita. Identiteettinsä puolesta Kainuu säilyy ja kehittyy hyvään suuntaan. Asukaslukuun en ota kantaa, mutta täällä asuu hyvässä tasapainossa luonnon kanssa se väestö joka täällä haluaa asua. Myös voimakas kuntiin liittyvä identiteetti säilyy, ja sekin on syytä nähdä rikkautena. Kainuulaisuus on omanlaisensa vivahde, johon kunnat tuovat vielä lisävivahteita.


Petri Möttönen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risto Brunou - Kainuulaisen kouluhallinnon voimamies rentoutuu eläkepäivillään mökkijärven rannassa

Risto Brunouta voidaan nätistikin sanoen kuvailla ahkeraksi tekijäksi kainuulaisen koulumaailman monissa käänteissä. Hänen toimikausiensa ...