Heimo Keränen - Kunnanjohtaja santsikierroksella

Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen on siinä mielessä erikoinen lajissaan, että hän on samalla kertaa kotikuntansa niin entinen kuin nykyinenkin kunnanjohtaja. Urapolun suuntamerkit asetettiin 80-luvun alussa Oulun yliopistossa, missä nuori Keränen opiskeli monipuolisesti luonnontieteitä sekä ainoaa yhteiskuntatiedettä mitä siellä silloin pystyi opiskelemaan, eli suunnittelumaantiedettä.

– Tutkijan ja suunnittelijan ura kiinnosti. Olin Kainuun liitossa töissä puolisenkymmentä vuotta, jonka jälkeen siirryin Kajaanin Yliopistokeskuksen palvelukseen vuosikymmenen ajaksi. Päätyöni oli aluepolitiikan vaikuttavuuden arviointi. Se oli luonteva paikka jatko-opinnoille, joten tein lisensiaatin tutkinnon ja väitöskirjankin aika lailla valmiiksi. Sitten lähdin kunnanjohtajaksi ja viilailin väitöstäni viikonloppuisin ja lomien aikana, Keränen muistelee.

Filosofian tohtoriksi hän väitteli lopulta vuonna 2012. Väitös käsitteli aluekehityshankkeen suunnittelu- ja arviointiprosesseja. Ensimmäinen rupeama kunnanjohtajana kesti noin yhdeksän vuotta, kunnes hän joulukuussa 2013 siirtyi jälleen Kainuun liiton palvelukseen, tällä kertaa aluekehitysjohtajaksi. Neljä vuotta myöhemmin hän palasi Hyrynsalmen kunnanjohtajan jakkaralle. Hyrynsalmesta oli tullut kriisikunta ja näkymät olivat sangen totiset.

– Kun aloitin toista kertaa kunnanjohtajana, täällä oli aika synkät tunnelmat. Siitä lähtien ollaan väännetty talous positiiviseksi joka vuosi. Talouden tiukkuus on välillä ikävä piirre, mutta täällä porukka on sitoutunut hyvin säästöohjelmiin ja ne ovat purreet hyvin. Myös ensi vuoden talousarvio on positiivinen. Niin kuntapäättäjillä kuin kunnan henkilöstölläkin on hyvä valmius reagoida nopeasti, joten on ollut mukava johtaa tällaista porukkaa, Keränen kertoo.

Tällä hetkellä tunnelmat Hyrynsalmen kunnantalolla kuuluvat olevan kohtalaisen hyvät. 600 000 euroa ylijäämäinen budjetti on saatu säädettyä valmiiksi ja se odottaa tämän viikkoista valtuuston nuijintaa.

– Sote vielä hieman pelottaa, että mitä sieltä tuleman pitää. Huomisen murheet ovat kuitenkin huomisen murheita, ja nyt on ihan hyvä tilanne. Ainakin hyvin lähelle plus-merkkistä tulosta tullaan pääsemään kuluvanakin vuonna, Keränen tiivistää.

Matkailukunta on onnistunut väistämään koronan

Hyvä tilanne vallitsee Hyrynsalmella myös maailmaa kurittavan koronaepidemian valossa. Kunnassa ei tähän mennessä ole todettu vielä yhtäkään tartuntaa. Jos rokotetta alkaa olla ensi vuoden puolella saatavilla, on näköpiirissä piankin paluu normaaliin. Koronan väistämistä sopii ihmetellä, sillä Hyrynsalmi on suosittu matkailukohde ja töihin pendelöinti yleistä.

– Olen korostanut, että koronalta välttyminen on ollut vain hyvää tuuria. Ihmiset ovat myös osanneet varoa ja uutisointi on varmasti innostanut varomaan entistä enemmän. Ukkohallassa vierailee paljon ihmisiä joka puolelta maata ja työmatkaliikennettä kulkee paljon naapurikuntien välillä. Hyvin on kuitenkin mennyt ja toivottavasti menee vielä siihen saakka, että saamme rokotteet käyttöön. Ennen tämä ei ratkea, Keränen toteaa.

Matkailuelinkeino on Hyrynsalmella merkittävä ala. Normaalina hyvänä viikonloppuna Ukkohalla tuplaa kunnan väkimäärän, kesäisin jopa kolminkertaistaa sen. Kerrannaisvaikutukset ovat niin ikään merkittävät, sillä eiväthän turistit ilman palveluja pärjää. Lisäksi viitostie syöttää kulkijaa pysähtymään kuntakeskuksen kauppoihin, joten palveluille riittää mukavasti kysyntää.

Pandemiasta on seurannut Hyrynsalmelle jotain hyvääkin uudenlaisen matkailutoiminnan merkeissä. Uggo Resort suunnittelee ryhmille räätälöityjä vapaa-ajankokemuksia Ukkohallassa ja sen ympäristössä. Asiakkaita houkutellaan luonnonrauhalla, monenlaisella liikunnalla ja moottoriurheilulla. Yksi hankkeen nokkamiehistä on näyttelijä Mikko Leppilampi.

– Olemme saaneet mukavasti näkyvyyttä. Tällaisia positiivisiakin sattumia on tullut, vaikka aika onkin mitä haastavin, Keränen sanoo.

Kotimaan matkailu ylipäänsä ei juurikaan kärsinyt epidemiasta, pikemminkin päinvastoin. Normaalisti ulkomaille lentävät matkustushaluiset olivat tänä vuonna pakotettuja valitsemaan kotimaisia kohteita, mikä näkyi myös Ukkohallan kesän vierasluvuissa.

– Kesä oli lopulta odotettua parempi matkailun suhteen. Veden kulutus on ollut Ukkohallassa korkealla läpi kesän. Se on sen merkki, että mökeissä on ihmisiä, vaikka se ei katukuvassa juuri näkynytkään. Ihmiset liikkuivat luonnossa, kalastelivat, marjastivat ja sienestivät, Keränen arvelee.

Uggo Resortin Mikko Leppilampi "hyvästelee" kunnanjohtaja Heimo Keräsen, joka on lähdössä Toni Ahokkaan ohjastaman  sidebyside-mönkijän extreme-kierrokselle Hyrynsalmen ajoharjoitteluradalla syyskuussa. 

Edelläkäyviä otteita, uskoa tulevaisuuteen

Hyrynsalmi on Ylä-Kainuun vanha emäpitäjä. Niinpä sen asukkaat ovat naapurikuntalaisiin verrattuna kenties hivenen tietoisempia omasta kuntaidentiteetistään. Tämä näkyy vahvana kotiseutuylpeytenä. Kunnanjohtaja pitää aluetutkijataustansa valossa ilmiötä aivan terveenä ja toivottavana, kunhan siihen ei liity muiden katselua nenänvartta pitkin.

– Hyrynsalmi on tarkka itsenäisyydestään ja itsellisyydestään, mutta maakunnallista yhteistyötähän on tehty paljon ja tehdään jatkossakin. Kunnan elinvoiman ja palvelujen säilyttämisessä yhteistyöstrategia on meillä paljon tiukempi kärki kuin se, että haaveilisimme liitoksista. 153 vuotta kun on tankaroitu tällä mallilla, niin tämä on todettu hyväksi, Keränen toteaa.

Myös Hyrynsalmella käytiin aikanaan keskustelua Suomsussalmi-liitoksesta. Kunnanjohtaja kertoo tutustuneensa tuolloin laajasti kuntaliitoksia käsittelevään tutkimusmateriaaliin.

– Pienten kuntien kannalta nämä ovat lähes poikkeuksitta surullista luettavaa ja varsinkin pakkoliitoksissa kyyti on kylmää, Keränen sanoo.

Itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus riippuu paljon taloudesta sekä yleensäkin niistä resursseista, joilla kunnan palveluja ja elinvoimaa voidaan kehittää. Keränen kertoo Hyrynsalmen hyödyntäneen paljon hankerahoituksia lähinnä Ukkohallassa, mutta myös muualla kunnassa ja muilla aloilla.

– Tuulivoimaan olemme satsanneet alusta lähtien. Hankkeet ovat edenneet mukavasti valitusrallista huolimatta ja meillä on lainvoimaisia kaavoja ja laajennussuunnitelmia. Ensi vuonna lähdetään tutkimaan koko kunnan alueen tuulivoimapotentiaali omana kaavatarkastelunaan, hän kertoo.

Aluekehitykseen liittyvä suunnittelu- ja tutkimustyö on tuonut Keräselle paljon sellaista perspektiiviä, jota on mukava hyödyntää pragmaattisessa kunnanjohtajan työssä. Keränen huomauttaa, että useinkaan suomalaiset eivät tule hoksanneeksi, kuinka vahva toimija kunta Suomessa onkaan, verrataanpa sitten mihin päin maailmaa tahansa.

– Kunnilla on todella paljon mahdollisuuksia vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Sotea ollaan nyt siirtämässä pois kuntien vastuulta, mutta senkin jälkeen suomalaisen kunnan itsemääräämisoikeus on muuhun maailmaan verrattuna erittäin suuri. On ollut mukavaa päästä nykyisessä työssä hyödyntämään sitä kokemusta ja osaamista, joka on kertynyt Kainuun liiton suunnittelutyössä ja yliopiston tutkimustyössä. Yliopistotyö ei ollut niinkään tutkijankammiossa piileskelyä, vaan osallistuvaa yhteiskunnallista selvitystyötä, hyvin käytännönläheistä. Tällainen pienen kunnan johtaminen on vieläkin käytännönläheisempää eri tasolla. Tehtäväkenttä on hyvin monipuolinen; siinä on hallintoa, taloutta, kehittämistä sekä vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa. Jos asiat alkavat mättämään, ottavat kuntalaiset hyvin herkästi yhteyttä. Tykkään kovasti sellaisesta aidosta vuorovaikutuksesta.

Hyvän yhteishengen pieni maakunta

Kunnanjohtaja Keränen on paljasjalkainen hyrynsalmelainen ja edelleen kunnassa kirjoilla. Perhe asuu Kajaanissa, missä vaimolla on työ ja lapsilla koulu, mutta sulan maan ajat kuluvat pitkälti Moisiovaaralla Kokkojärven rannalla sijaitsevalla sukutilalla.

– Meidän sukumme on saapunut tänne vuonna 1601 Muhoksen Laitasaaresta. Keräsiähän on Hyrynsalmella suhteellisen paljon ja se on Kainuun Kerästen ”alkukoti”, hän toteaa.

Paikallisuuden uudelleen korostuminen ja perinteiden muistaminen vaikkapa ruuassa tai tarinoissa on Keräsen mielestä hyvä asia. 

– Itse koen olevani moisiovaaralainen, hyrynsalmelainen, kainuulainen ja suomalainen, en ehkä niinkään eurooppalainen. Nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan olen yhtä mielelläni niin hyrynsalmelainen kuin kainuulainenkin, hän sanoo.

Kainuulaiset ovat osanneet jalostaa vahvan identiteettinsä voimavaraksi, joka toimii hyvin alueen markkinoinnissa. Keräsen kokemuksen mukaan kainuulaisuus on asia, joka on helppo tunnistaa ja josta täällä vierailevien on helppo innostua.

– En koe Nälkämaa-mainetta mitenkään kielteisenä. Nälkähän on positiivinen asia, hyvinvoiva ihminen on nälkäinen. Varsinkin täällä Ylä-Kainuussa korpi-Kainuun imagoa pidetään mielellään yllä. Kainuu profiloituu myös hyvin voimakkaasti kulttuurimaakuntana. Identiteetissä ja kulttuurissa on monenlaista kerrostumaa. Esimerkiksi meidän puukko- ja seppäperinteemme on hyvinkin elävää kulttuuria. Hyrynsalmen koululaiset takovat yläasteella Tommi-puukon ja melkein jo alkaa hävettää, kun he joka vuosi putsaavat palkintopöydän Suomen puukkoseuran kisoissa, Keränen naurahtaa.

Hallinnollisella tasolla tapahtuvassa maakunnallisessa yhteistyössä Keränen pitää parhaana tiivistä keskusteluyhteyttä. Kunnanjohtajat pitävät aktiivisesti yllä yhteistä tilannekuvaa ja näkemykset ovat suurin piirtein yhdensuuntaisia.

– Meillä on pieni ja napakka maakunta, jossa tilannekuva on yhtenäinen ja myös maakunnallisiin asioihin ollaan valmiita panostamaan. Toisaalta tässä maakunta- ja soteuudistusta odotellessa on esiintynyt pientä osaoptimointia. Itse kukin on keskittynyt hoitamaan omia asioitaan hieman voimakkaammin. Pientä jännitteisyyttä en pidä huonona asiana. Eturistiriitoja tulee aina, mutta ne on vain kyettävä hoitamaan tyylikkäästi ja diplomaattisesti aidon dialogin kautta. En ole huolissani. Pienet säröt kuuluvat asiaan ja fiksut ihmiset pystyvät katsomaan niiden yli.

Petri Möttönen